Mun lempparilaukku

 Kuten olet ehkä huomannut, tykkään tehdä laukkuja. Laukku on minulle tärkeä kapine - tavarat kulkevat siinä mukana, mutta kiva laukku myös piristää asua. Laukkuja mulla on melko paljon ja aika monta olen niitä tehnyt muillekkin. Laukkuja on moneen tarkoitukseen - pieniä, suuria, arkisia, juhlavia. Käytän nykyisin käytännössä vain itse tekemiäni laukkuja. Uusia laukkumalleja myös muhii päässä, mutta niistä lisää kun ehdin toteutusvaiheeseen🙃. Mutta mikä on se tämän hetken lemppari - minun The laukku? 



Yksi lempparini on ehdottomasti tietokonelaukkuni. Teen jonkin verran töitä myös kotona, joten tietokone kulkee usein mukana. Laukku on osoittautunut käytössä tosi toimivaksi. Huovutettu materiaali ei veny ja isoon etutaskuun on helppo sujauttaa pikkutavaraa kuten silmälasikotelo. Laukku on tosi toimiva.



Vapaa-aikana käytän eniten huovutettua Villi-laukkua. Se on kätevä - helppo heittää olan yli ja mukan mahtuu kaikki tarpeellinen. Tähän aikaan vuodesta auto on usein likainen (varsinkin minulla, kun autopesu on paikka, johon en vaan mitenkään ehdi) ja pyyhkäisen vaatteiden lisäksi laukun usein ohi mennessäni auton kylkeen. Lika lähtee laukusta helposti vedellä ja pesuaineella ja laukku pysyy kuosissaan. Luottolaukku❤️




Enkä voi kirjoittaa laukuista mainitsematta kauneinta laukkuani - se on tämä suloinen huovutettu laukku, jossa on pitsiläppä. Se vaan on❤️.



Kevät tulee kovaa vauhtia ja siksi on pakko nostaa esiin myös viime kesän lempparini - pellavanarusta virkattu kassi. Tämä laukku ei taida selityksiä kaivata - sen ohje on suosituin laukkuohjeeni. Sitä on luettu reilusti yli 10 000 kertaa. Tykkään laukusta, koska se on kivan rento ja silti tarpeeksi fiini vähän parempaankin kesämenoon. Ja pellava nyt vaan on mun lempparimateriaali. 



Ja toinen kesälemppari on tämä vanhoista vintage-sangoista ja kalalangasta virkattu laukku. Tässä mua viehättää menneen maailman tunnelma, jokin selittämätön söpöys. 

Huomaatko muuten, että melkein kaikki suosikkilaukut ovat oransseja...



Mutta sitten se mun The laukku. Olin viime talvena useassa vähän virallisemmassa tilaisuudessa mieheni avecina ja lähes aina mukaan tarttui tämä laukku. Saman laukun nappasin usein mukaan myös lähtiessäni teatteriin ja ystävien kanssa ulos syömään. En oikein osaa selittää mikä tässä laukussa niin paljon viehättää - värit, materiaalin tuntuma vai ulkonäkö tai ehkä ne kaikki yhdessä. Laukku on virkattu Scheepjes Secret Garden- langasta värinä 701 Hidden Pathway. Materiaali on silkin, puuvillan ja polyesterin sekoitus. Ehkä se on tuo Salainen puutarha ja sinne vievä piilotettu polku, joka minut on lumonnut?



Millainen Sinun lempilaukkusi on ja mikä siitä tekee lempparin?




 

Virkatut pääsiäismunat

 Kevätaurinko paistaa - voi miten ihanaa! Luonto on niin kaunis ja olokin alkaa olla keväisen kupliva. Näin keväällä sitä jotenkin kaipaa lisää väriä. Viime viikolla tein keväisen kranssin ja viikonloppuna havahduin siihen, että pääsiäinenkin alkaa olla jo ihan nurkan takana. No, kranssi sopii hyvin myös pääsiäiseen, mutta sisälle olisi kiva saada myös jotain pääsiäiskoristusta.



Viime vuonna tein pääsiäismunia sekä värjäämällä luonnonväreillä että betonista. Tänä vuonna jatkan viime viikon teemaa ja käytän kaapista löytyviä jämälankoja. Virkkasin värikkäitä pääsiäismunia.


Tarvikkeet

eri värisiä puuvillalankoja
styroxmunia, korkeus 6 cm
lankaan sopiva virkkuukoukku
sakset
ompelulankaa tms. 

Minulla oli viime kesän projekteista jäänyt jäljelle kirkkaan värisiä Schachenmayr Catania-lankoja ja halusin munista värikkäät. Nämä olisivat kyllä aika makeita myös pastelliväreissä. Langan suosituskoukkukoko on 2,5-3,5, minä käytin koukkua nro 3. Valitse koukku, jolla saat tarpeeksi tiivistä jälkeä, jotta styrox ei näy. Kirjoitan tähän ohjeen, jolla tein munat, mutta käytä sitä lähinnä suuntaa-antavana ohjeena. Käsiala, lanka, virkkuukoukku jne kaikki vaikuttavat lopputulokseen ja tästä pitäisi saada melko täsmäkokoinen. Sovita virkkausta styroxmunan päälle parin kerroksen välein. Tee lisäyksiä ja kavennuksia tarpeen mukaan. Munasta tulee kaunis, kun virkattu päällys on hivenen liian pieni - niin että joudut hiukan venyttämään työtä, että saat sen paikalleen. Silloin muoto tulee styroxmunasta eikä virkkauksesta.




Ohje

Sovita virkkausta munan päälle parin kerroksen välein. Työ alkaa munan kapeasta päästä. 
Virkkaa ihmesilmukkaan 6 kiinteää silmukkaa (ks). 
Jatka virkkausta spiraalina.
2 ks joka silmukkaan (12 s)
*2 ks, 1 ks*, toista 6 krt (18 s)
*2 ks, ks, ks*, toista 6 krt (24 s)
Virkkaa ilman lisäyksiä 3 kerrosta.
*2 ks, 7 x ks*, toista 3 krt (27 s)
Virkkaa ilman lisäyksiä 4 kerrosta. 
*2 s yhteen (=kavennus), 7 x ks*, toista 3 krt (24 s)
*2 s yhteen, 6 x ks*, toista 3 krt
Pujota työ styroxmunan päälle ja jatka virkkaamista.
*2 s yhteen, 5 x ks*, toista 3 krt
*2 s yhteen, 4 x ks*, toista 3 krt
*2 s yhteen, 3 x ks*, toista 3 krt
Virkkaa kaksi silmukkaa yhteen muutama kerros (kunnes reikä on niin pieni, että sen saa langan lopulla ommeltua kiinni).
Katkaise lanka ja ompele reikä umpeen. Päättele lanka.

Tee ompelulangasta ripustusnarut.




Iloista pääsiäisen odotusta!




Keväinen kranssi jämämateriaalista

 Viime viikonloppuna aurinko paistoi ihanasti ja linnut lauloivat - oli selkeästi jo hivenen keväistä tunnelmaa, vaikka maa onkin vielä lumipeitteen alla. Aloin kaivata kevättä ja halusin jotain keväistä koristusta kotiin.



Meillä oli viime viikolla loma, ei kylläkään mikään lepoloma, sillä loma meni muuttohommissa - omakotitalomme on pitkän odotuksen jälkeen valmis. Yritin karsia tavaraa pakatessani, mutta moni vanha koriste päätyi kuitenkin vielä varastoon - teemalla "ehkä tuosta voisi vielä jotain tehdä". Vanha risukranssi, jonka olemassaoloa en edes muistanut, siirtyi myös muuttokuormassa varastosta toiseen. Ja nyt kun sen muistin, päätin tehdä siitä keväisen kranssin ovenpieleen. Eli kannatti ottaa mukaan😊!



Päätin jatkaa kierrätysteemaa ja kaivoin laatikoista jämälankoja - mahdollisimman värikkäitä. Kokeilin ensin virkata kukkia puuvillalangasta. Joo, ihan kivoja, mutta ei ihan sitä mitä haen. Jokin söpöys niistä puuttui.



Päätin kokeilla villalankoja - huovuttamalla kukista tulisi pehmeitä, vähän höhhöisiä. Ohjeen kukkiin löysin DROPS Designilta. Kauneimmat kukat tuli hahtuvakiekkojen jämistä. Keltainen riitti vain yhteen kukkaan, oranssia ja omenanvihreää löytyi onneksi vähän enemmän. Muutaman kukan tein Sandnes Garnin Fritidsgarn langasta. Mikä tahansa muukin 100% huopuva villalanka käy. Virkkuukoukkuna minulla oli nro 6.



Virkatut kukat pesin pyyhkeiden kanssa pesukoneessa 40 asteessa. Kukat olivat pieniä myttyjä, kun otin ne koneesta. Mutta kun muotoilin kukkia vähän, niin ne olivat oikein kauniita. Liimasin ne risukranssiin, josta olin riisunut vanhat koristeet pois (ruosteinen sydän meni tietysti säilöön - sille voi löytyä vielä käyttöä jossain toisessa projektissa). Naula ovenpieleen, pätkä narua ja uusi kranssi toivottaa ovenpielessä kevään tervetulleeksi☀️




Aurinkoista kevään odotusta!


Suloistakin suloisemmat vauvan tossut

 

Minulla on tällä hetkellä ainakin viisi eri työtä kesken, monta tosi kivaa projektia. Mutta kun työkaverini jäi äitiyslomalle, en malttanut olla virkkaamatta jotain tulevalle pikkuiselle… vauvajutut nyt vaan on niin suloisia. Pikkuruiset vaatteet ja tarvikkeet hempeissä väreissä ovat niin kertakaikkisen liikuttavan ihania.



Siitä kun omat lapseni ovat olleet vauvoja, on jo monta, monta vuotta aikaa -  he ovat jo aikamiehiä. Muistan silti kuin eilisen päivän kun esikoiseni oli juuri syntynyt ja käärö tuotiin tiukassa paketissa viereeni. Siinä sitten katselin suurta ihmettä - niin pientä. Minulla ei ollut juurikaan kokemusta vauvoista, joten en uskaltanut edes siirtää vauvaa ennen kuin hoitaja tuli apuun. Voi niitä aikoja.



Tulevalle vauvalle virkkasin söpöt tossut. Ohjeen löysin Hopefulhoney :lta. Ohje on selkeä, tosin englanniksi. Samaa lankaa, kuin ohjeessa on käytetty, ei meiltä saa. Virkkasin tossut virkkuukoukulla nro 3,5 Dropsin Muskat-langasta, väreinä luonnonvalkoinen ja vaalea violetti. Muskat on 100% merseroitua puuvillaa Egyptistä. Siinä on tosi kaunis kiilto.



Sen verran poikkesin ohjeesta, että virkkasin ohjeessa ensimmäisen vaaleanpunaisella virkatun kerroksen vielä valkoisella. Sitten vasta vaihdoin värin ja virkkasin ylimääräisen kerroksen piilosilmukoilla. Sen jälkeen jatkoin ohjeen mukaan (ohjeen toisesta vaaleanpunaisesta kerroksesta). Näin pohjan ja reunan värin vaihto tuli mielestäni kauniimmaksi.

Valkoinen koristereunus on myös hiukan erilainen kuin alkuperäisessä ohjeessa. En millään saanut samannäköistä pitsikuviota aikaiseksi kuin ohjeen kuvassa on. Purin monta kertaa ja yritin uudelleen, lisäsin ja vähensin silmukoita, mutta ei. Ehkä eri lanka oli syy… tai sitten ymmärsin jotain ohjeessa väärin. Niinpä muutin reunan niin, että virkkasin valkoisella kaksi kerrosta kiinteitä silmukoita ohjeen mukaan. Sen jälkeen virkkasin seuraavan kerroksen näin; kiinteä silmukka (ks), *hyppää yli 1 s, 5 pylvästä samaan silmukkaan, hyppää yli 1 s, ks*, toista * * -väliä kerros loppuun. Päättele lanka.

Vinkki: kun teet jalkapöydän kavennuksia, älä tee kauhean tiukkaa jälkeä, muuten työhön jää ”ryppyjä”. Tämän opin sakkokierroksen jälkeen:)




Eikös näistä tullutkin aivan syötävän suloiset?



Uutta oppimassa - tuftaus eli punch needle

 

Osallistuin viime viikolla Turun Taitokeskuksessa järjestettyyn tuftaus-kurssiin. Olen jo jonkin aikaa ollut kiinnostunut tuftauksesta. Hankin viime syksynä tarvikkeet, lueskelin ohjeita ja katsoin muutaman YouTube-videon. Homma ei vaikuttanut kovin vaikealta, mutta en saanut silti aloitettua. Sitten näin Taidon kurssi-ilmoituksen - yes! Tästä se lähtee.




Tuftaus, englanniksi punch needle, on vanha tekniikka, joka on ollut Yhdysvalloissa käytössä jo 1700-luvulla. Tuftauksessa tarvitaan tuftausneula, joka on vähän niin kuin paksu virkkuukoukku, jossa on reikä keskellä. Lanka kulkee vapaana neulan sisällä. Lisäksi tarvitaan kehikko, johon kiinnitetään kangas sekä lankaa. Neulan avulla lankaa ikään kuin isketään kankaan läpi ja tuloksena syntyy ryijymäistä pintaa.




Jotta homma toimii, muutama asia pitää olla kunnossa; langan, kankaan ja neulan pitää olla paksuudeltaan yhteensopivat. Jos lanka on esimerkiksi liian ohutta, se ei pysy paikallaan kankaassa. Kangas pitää kiristää kehikon päälle tiukasti. Tämä taitaa olla se vaikein juttu - ainakin minulle. Jos kangas ei ole tarpeeksi kireä, tuftaaminen ei onnistu.




Kurssilla opetettiin perusasiat tuftauksesta. Opettajamme, Taito Varsinais-Suomen erikoisneuvoja Elina Helminen,  kertoi miten neulaa käytetään, minkälaista lankaa ja kangasta kannattaa käyttää, miten neulalla saa tasaisempaa ja vähän pulleampaa jälkeä ja paljon muuta. Onneksi menin kurssille - Elina oli hyvä opettaja. Muutama kokeilu ja homma alkoi sujua. Tuftaus oli tosi koukuttavaa - aika meni hujauksessa. En olisi millään malttanut lopettaa. Onneksi kurssi kesti kaksi iltaa, joten parin päivän päästä homma jatkui.




Tein kurssilla kivan pienen huoneentaulun. Opin paljon taulua tehdessäni ja opettajamme Elina antoi paljon vinkkejä tuleviin töihin. Suunnitelmissani onkin jo seuraava, isompi tuftaustyö. Virkkaaminen on kivaa, mutta välillä on tosi virkistävää kokeilla jotain ihan uutta. Voi sitä onnistumisen iloa, kun neula tanssi kimmoisan kankaan pinnalla. 




Joko sinä olet kokeillut tuftausta?




Professional Blog Designs by pipdig