Kaunista kotiin - pyykkihuoltotarvikkeet nätisti esille

 Kodin pyykkihuolto on lähes jokapäiväistä hommaa. Kaupan pesuainepakkaukset eivät ole mitään varsinaisia kodin kaunistuksia - joten halusin jotain nättiä ja käytännöllistä tilalle. Kauniissa rasiassa tai purkissa pesuaineet voisivat olla esillä ja helposti käytettävissä.

 

 

Käytän yleensä jauhemaista pesuainetta ja pyykin huuhteluun pyykkietikkaa. Pesuaineen ostan kaupasta ja pyykkietikan teen itse. Hankin pyykkietikalle pari 2,5 dl:n lasipulloa. Jos et ole vielä kokeillut pyykkietikan tekoa, ohje löytyy esimerkiksi täältä. Minun lempparituoksuni ovat laventeli ja sitruuna. Pesuaineen kaadoin vanhaan isoon hillopurkkiin. Tein vielä tekstit dymo-kirjoittimella.

 

 

Kun pääsin alkuun, en lopettanut vielä tähän. Purkit olisi kiva laittaa jollekin tarjottimelle tai alustalle. Ja tylsä muovinen pyykkipoikakippokin olisi kiva vaihtaa nätimpään - virkkaushommiin siis!

Langaksi valitsin Lankavan Chunkymop-moppilangan. Lanka on kaunista, mutta löysäkierteisenä se on hankalampaa virkata kuin ontelokude.  Mutta kun on skarppina ja ottaa langan huolellisesti koukulle, lopputulos palkitsee. Kori ei ole niin ryhdikäs kuin ontelokuteesta virkattuna, mutta lanka on ihanan pehmeää ja luonnonvalkoisena se on jotenkin "puhtoisen" näköistä. 

 

 

Virkattu kippo pyykkipojille

Virkkaa koukulla 6 ympyrä. Aloita tekemällä ihmesilmukka. Tee ihmesilmukkaan 6 kiinteää silmukkaa, sulje kerros piilosilmukalla. Merkitse kerroksen alkamiskohta. Tee ketjusilmukka ja kiinteä silmukka samaan silmukkaan. Virkkaa jokaiseen kiinteään silmukkaan kaksi kiinteää silmukkaa. Sulje kerros piilosilmukalla ja aloita seuraava kerros ketjusilmukalla (aloita ja päätä jokainen kerros näin). Seuraavalla kerroksella tee lisäys joka toiseen silmukkaan, seuraavalla joka kolmanteen jne. Joka kerros lisäysten väli kasvaa yhdellä. Kun pohjan halkaisija on noin 20 cm tee korin reunus. Ohjeen korin reunuksen virkkaamiseen löydät täältä. Jatka virkkaamalla kiinteitä silmukoita kunnes korin korkeus on n. 13 cm. Virkkaa vielä kerros piilosilmukoita.

 

 

Viimeistele kori nahkakahvoilla. Leikkaa 2 cm paksuisesta nahkahihnasta kaksi 23 cm:n palaa. Tee reikäpihdeillä kaksi reikää kumpaankin päähän hihnoja. Minä tein reiät peräkkäin. Ompele hihnat kiinni korin yläreunaan sopiviin kohtiin. Minulla hihnojen väli on 13 cm. Eli hihnan päät on ommeltu 13 cm päähän toisistaan.

 

 

Virkattu tarjotin pesuainepurkeille

Tee pohja kuten pyykkipoikakipossa, mutta tee pohjasta hivenen leveämpi. Mallaa leveys sen mukaan minkä kokoiset purnukat olet ajatellut laittaa tarjottimelle. Minun tarjottimeni pohjan halkaisija on 23 cm. Pesuainepurkki ja kaksi pientä pyykkietikkapulloa mahtuvat juuri sisään.

 

 

Tee reunus samalla tavalla kuin kipossa. Tarjottimen reunaan virkkasin vuoron perään kiinteän silmukan ja ketjusilmukan. Seuraavalla kerroksella kiinteä silmukka tulee ketjusilmukkaan ja ketjusilmukka kiinteän silmukan päälle. Näin pinnasta tulee hiukan eri näköinen. Korin korkeus on 6 cm. Lopuksi virkkaa kerros piilosilmukoita ja viimeistele kori nahkakahvoilla. Laitoin kahvat hivenen kauemmas toisistaan - väli on 15 cm. 

 

 

Nyt säilytän pesuaineet ja pyykkipojat tason päällä kodinhoitohuoneessa - siinä ne on nätisti esillä ja helposti käytettävissä.

 

Kokeilin värjäystä luonnonväreillä

 Taitoliiton vuoden 2022 käsityötekniikka on värjäys luonnonväreillä. Tällä valinnalla liitto on halunnut herättää keskustelua tekstiilien ja materiaalien vastuullisuudesta ja niiden ympäristövaikutuksista. 

Luonnon väriaineet on tunnettu jo tuhansia vuosia, joten mistään ihan uudesta jutusta ei ole kyse. Ensimmäiset ihmisen käyttämät väriaineet olivat maavärejä. Niillä tehtiin luolamaalauksia jopa 15000 eKr. Vanhimmat löydetyt värjätyt tekstiilijäänteet on tehty 6000 eKr. 1800- luvun puoliväliin asti käytetyt väriaineet olivat luonnonvärejä. 1856 englantilainen kemisti William Henry Perkin keksi ensimmäisen keinotekoisen väriaineen. Keinotekoiset värit korvasivat luonnon väriaineet hyvin nopeasti melkein kokonaan. Uusi innostus luonnonvärjäämiseen syntyi 1990 -luvulla. 

Yleisimmin luonnonväreillä varmasti värjätään lankoja, varsinkin villalankoja. Aiemmin olen värjännyt luonnonväreillä kananmunia pääsiäiskoristeiksi. Nyt päätin kokeilla puuhelmien värjäämistä. Sovelsin puuhelmien värjäyksessä lankavärjäyksen ohjeita. Selkeät ohjeet löysin Käsityökekkerit-blogista. Myös Tetridesignin sivuilta löytyy paljon tietoa luonnonvärjäyksestä. Sieltä löytyy myös verkkokauppa, josta voi ostaa materiaaleja värjäykseen.

Pujotin helmet puuvillalankoihin, jotta niitä olisi helpompi käsitellä ja käännellä liemissä. Aloitin värjäämisen purettamalla helmet alunalla. Purettamisella tarkoitetaan värjättävän materiaalin käsittelyä niin että väri kiinnittyy värjättävään materiaaliin paremmin. Aluna on alumiinin ja kaliumin kaksoissuola. Se on yleinen purete-aine. Samaan aikaan keitin toisessa kattilassa punasipulin kuoria ja paria huonoksi mennyttä sipulia. Vastuullinen värjäri ei laita pataan mitään syömäkelpoista. 

Yritin mittailla lämpötilaa, mutta mittari näytti ihan höpöjä. Toisaalta en tiedä onko lämpötilalla niin hirveästi väliä. Tärkeämpää lämpötilan vahtiminen on villalankojen kanssa - liian kuumassa vedessä langat huopuvat.

Siivilöin sipulinkuoret pois ja lisäsin puretettuja helmiä väriliemeen. Jatkoin keittelyä tunnin verran, jonka jälkeen huuhtelin helmiä kunnes väriä ei enää irronnut huuhteluveteen. Ensimmäiseen huuhteluveteen laitoin lorauksen etikkaa. 

Samalla tavalla tein väriliemet myös vanhaksi päässeestä teestä, käytetyistä kahvinpuruista sekä keltasipulin kuorista.

Sitten helmet kuivumaan ja alkoi jännitys, että miltä helmet näyttävät kuivina. Ja hyvältähän ne näyttivät! Värit olivat tosi kauniita. Kuvittelin saavani punasipulista vihreää, mutta väri on tummanruskea. Ei haittaa, väri oli todella kaunis tummanruskea. Väriin vaikuttaa monet asiat, kuten veden laatu, helmien puumateriaali ja samalla ”reseptillä” ei välttämättä tule uudelleen samaa väriä. Mutta se tässä hauskaa onkin. Kaiken ei aina tarvitse olla niin tarkkaan ennakoitavissa.

Lopuksi käsittelin helmet vielä parafiiniöljyllä ja tein niistä rannekoruja. Öljy teki helmiin kauniin kiillon ja väri syveni vielä entisestään. 

Mitään hätäisen hommaa tämä ei tosiaankaan ole - materiaalien keräämiseen menee aikaa, keittely vie myös oman aikansa. Värit ovat melko voimakkaita, joten tarkkana saa olla, ettei tule värjättyä mitään ylimääräistä… meillä on keittiössä valkoinen lavuaari, joten sinne ei passannut kaadella mitään😅.

Mutta kivaa tämä oli ja innostuin ihanista väreistä, joita sain aikaiseksi. Luonnonvärjäys alkoi todella kiinnostaa ja haluan oppia lisää, joten tilasin Anna-Karoliina Tetrin kirjan ”Luonnonvärjäys”. 

Minusta näistä tuli tosi ihania😍. Tykkäätkö Sinä?

Lähteet:

Taitoliitto

Tekstiilikulttuuriseura

TetriDesign

Käsityökekkerit

Ihana pikkulaukku nahasta ja pellavasta

Kaunis pehmeä nahka ja ihanan värinen rouhea pellavalanka - voiko olla ihanampaa? Tätä laukkua olen pyöritellyt mielessä ja sen jälkeen käsissä ja muutaman kerran on tullut purettuakin. Mutta tässä se on - tättädää - pikkulaukku nahkapaloista ja pellavalangasta.

Mulla on paljon vihreitä vaatteita (ja mustia😅), joten pellavalangan väri valikoitui helposti. Nahkapalat olisin mielelläni tehnyt myös vihreästä nahasta, mutta tilaamastani jämänahkapussista ei pellavalankaan sopivaa vihreää löytynyt - musta on hyvä.

Laukkuun tarvitset: 

Jämänahkapaloja 15 kpl 6 x 6 cm

Veera pellavalankaa

20 cm vetoketju

2 metallirengasta halkaisija 3 cm

Ompelulankaa, esim. karhunlankaa

Hihnaan 130 cm nahkanauhaa, leveys 10 mm

2 karabiinihakaa

2 ruuviniittiä tai sisarniittiä

Työvälineet:

Mattoveitsi (ja nahkasakset)

Leikkuualusta

Metalliviivain

Reikäpihdit

Virkkuukoukut nro 3 ja 4

Parsinneula (tylppäpäinen)

Ompeluneula

Ohje:

Aloita leikkaamalla mattoveitsellä metalliviivainta apuna käyttäen nahasta  6x6 cm neliöitä. Tarvitset niitä 15 kpl. Tee nahkapaloihin reiät reikäpihtien kolmanneksi pienimmällä reittimellä  joka reunaan. Noin 0,5 cm reunasta 1 cm välein 6 reikää per sivu.

Virkkaa nahkapalaan virkkuukoukulla nro 3 kiinteitä silmukoita Veera pellavalangalla 2 silmukkaa jokaiseen reikään, kulmiin kolme silmukkaa. Päättele lanka.

Ompele parsinneulalla  ja pellavalangalla 6 palaa yhteen ulommaisista silmukoista (kts. kuva). Ompele samalla tavalla 6 palaa.

Ompele myös kolme jäljelle jäänyttä palaa yhteen.

Ompele kolmen palan pohjaosa 6 palan sivuihin niin että ompele molemmista reunasilmukan langoista (kts. kuva).

Virkkaa koko setin ympäri kiinteillä silmukoilla koukulla nro 3.

Virkkaa pellavalangasta koukulla nro 4 päätykappaleet (2 kpl). Tee 11 kjs. Aloita toisesta silmukasta ja Virkkaa 10 kiinteää silmukkaa.  Käännä, Virkkaa ketjusilmukka alkuun ja 10 kiinteää silmukkaa. Toista, kunnes korkeus on 13 cm (=kahden nahkapalan korkeus). 

 Ompele sivupalat paikoilleen. Kauniin ompelen saat, kun ompelet päätypalat sivuihin virkatun kiinteäsilmukkakerroksen alle.

Virkkaa laukun yläosaan  koukulla nro 3 kolme kerrosta kiinteitä silmukoita. Virkkaa jokaisen nahkapalan kohdalle 11 silmukkaa ja päätyihin 10.

Ompele päädyt suppuun kahden silmukan päästä kumista ja kiinnitä renkaat ompelemalla.  Ompele vetoketju paikalleen.

Hihna:

Tee reiät hihnan kumpaankin päähän ja kiinnitä ruuviniitillä, jätä karabiinihaka väliin.

Laukku on valmis😊👜.  Mitä tykkäät?

Laukku sopii myös hyvin aiemmin virkkaamani korikassin kanssa. Siihen löydät ohjeen täältä.

Rento kesäkassi paksusta pellavalangasta

Kaupallinen yhteistyö: Lappajärven Värjäämö Oy

”Vielä on kesää jäljellä, vielä tulee kauniita päiviä🎶”. Heinäkuu meni, elokuun helteitä odotellessa ehtii vielä virkkaamaan rennon kesäkassin pellavanarusta.

 

Kesällä on kiva olla erikokoisia ja -mallisia kasseja ja pussukoita - niitä ei kai voi olla liikaa… tämän kesän luottolaukkuni on kuitenkin tämä pellavanarusta virkattu rento kesäkassi. Laukku on mukavan kokoinen - sinne mahtuu kivasti kaikki tärkeät jutut pikkupussukassa ja lisäksi vesipullo, aurinkolasit ja huivi viilenevää iltaa varten. Ja jos kohdalle osuu jotain mukavaa shoppailtavaa - vielä mahtuu mukaan.

 

 

 

Jos olet seurannut blogiani aiemmin, olet ehkäpä jo huomannut että pellava on minun suosikkimateriaalini. Kuitupellava on pitkävartinen ruohokasvi. Pellavalle on ominaista kaunis kiilto, sileäpintaisuus, lujuus sekä hyvä valonkesto. Pellavatuote ei likaannu helposti, ei sähköisty, puhdistuu vaivatta, kuivuu nopeasti ja kestää oikein hoidettuna kauan. Luonnonmateriaali tuntuu myös hyvältä ihoa vasten.

 

Pellavassa minua viehättää hivenen karhea tuntuma, johon yhdistyy kaunis kiilto. Luonnonmateriaalina myös värit tulevat pellavassa kauniisti esiin. Filona-tuotemerkin pellavanaru on ihana lanka tällaiseen vähän reippaampaan kesälaukkuun. Pellavanarusta löytyy monta ihanaa väriä - niihin voit tutustua täällä.

 

Tein laukun yhteistyössä Lappajärven Värjäämön kanssa.

Laukku on helppo tehdä, ohjeen löydät Lappajärven Värjäämön sivuilta: linkki ohjeeseen.

Tarvitset laukkuun:

noin 520 g  Filona pellavanarua 

2 nahkahihnaa, n. 60 cm, leveys 10 mm

 

Lisäksi tarvitset virkkuukoukun, reikäpihdit ja parsinneulan. Hihnan ompeluun käytin vähän ohuempaa pellavanarua. Nahkahihnan voi halutessaan korvata jollain muullakin hihnalla tai virkata pellavanarusta hihnan.

 

Olen tehnyt laukun useammassa eri värissä. Minun laukkuni ovat usein mustia, tosin viime vuosina olen alkanut vähän jo käyttää värejä. Tästäkin laukusta ajattelin ensin tehdä itselleni mustan, mutta päädyin kuitenkin ihanaan oranssiin. Mikä Sinusta olisi kassiin paras väri?