Kaunista kotiin - virkattu lehtikori

 Olen pidemmän aikaa jo halunnut tehdä lehtikorin - sellaisen, johon lehdet voi laittaa pystyyn. Jotta koko hökötys pysyisi pystyssä, niin materiaalin pitäisi olla aika tukevaa. Kaivelin alkuviikosta lankakätköjäni ja siinä se oli - sisal-naru!

Olin kesällä ostanut vyyhdin Filonan sisal-narua. Tarkoitukseni oli tehdä pöytätabletteja ulos, mutta naru tuntui siihen vähän jäykältä. Sisal-naru on minusta tosi kaunista, ihanan rouheaa. Lisäksi väri tiilenpunainen on tosi mehevä. Minulla oli keväällä tekemistäni tarjoittimista  jäljellä Sisal-köyttä. Köysi on rautakaupasta ostettu, 6 mm paksua. Sitä oli nipussa 25 metriä ja se riitti mainiosti.

Kokeilin virkata pohjaa köydestä ja Sisal-narusta, mutta köysi oli niin tiukalla taitoksella, että minulla meni hermo ja vaihdoin suunnitelmaa helpommaksi. Laitoin pohjaksi valmiin soikean 30x20 cm -kokoisen vaneripohjan.

Virkkasin koukulla 5 jokaiseen reikään yhden kiinteän silmukan. Suljin kerroksen piilosilmukalla. Huom. näin korista tulee melko suorareunainen.  Jos haluat, että kori levenee ylöspäin, lisää silmukoita tasaisin välein. Vaihda koukku 6.  Jatka virkkaamista kiinteillä silmukoilla spiraalina niin, että jätät silmukan keskelle köyden.

Pidä langat erillään toisistaan - minä sain heti alkajaisiksi kivan sotkun aikaiseksi… en ymmärrä miten aina onnistun sotkemaan langat solmuun.

Jatka virkkaamista spiraalina. Tee silmukat löysähköinä ja pidä köysi virkatessa työn ulkoreunassa. Tarkista välillä, että reuna pysyy suorana eikä kapene.

Kun korkeus on sopiva, katkaise köysi viistoon. Laita köyden päähän muutama kiepsautus läpinäkyvää teippiä, jotta köysi ei lähde purkautumaan. Virkkaa köyden loppu kahden kerroksen yli niin että köyden pää jää työn sisäreunaan.

Virkkasin vielä kerroksen piilosilmukoilla, mutta se ei ole välttämätöntä. Reuna oli ihan kaunis ilmankin. Katkaise naru ja ompele sisäpuolelta muutamalla pistolla narun pää piiloon ja päättele naru.

Lehtikori on valmis. Minun korini korkeus on 27 cm. Sisal-narun lisäksi voi käyttää melkein mitä tahansa narua tai lankaa - vain mielikuvitus on rajana. 

Kyllä nyt kelpaa syksyisenä iltana kääriytyä nojatuolin uumeniin lukemaan lehtiä.

Huovutettu kukkalaukku

 Syksy on jo pitkällä - kesäkassit joutavat säilöön ja on aika vaihtaa talvilaukkuun. Virkkaamalla ja huovuttamalla saa kivoja laukkuja. Huovuttaminen tekee laukusta tukevan. Toisaalta huovuttaminen tekee laukkuun kivan pinnan ja jos käyttää värejä, niistä tulee kivan utuisia. Tämän talven ensimmäinen huovutettu laukkuni on koristeltu kukkasin. 

Tarvikkeet:

4 - 5 kerää huopuvaa 100% villalankaa 

1 kerä kolmea tehosteväriä huopuvaa villalankaa 

nahkahihnaa n. 120 cm

Työvälineet

Virkkuukoukku nro 7

Sakset

Parsinneula

Ompelulankaa

Reikäpihdit

Minä käytin lankana Sandnes Garnin Fritidsgarn-lankaa, mutta joku muukin 100% villalanka, joka huopuu, käy yhtä hyvin.

 

Laukun värit valitsin mukavan syksyisiksi. Pohjavärinä on perusmusta. Mustalla pohjalla muut värit tulevat kauniisti esiin ja musta on helppo yhdistää melkein mihin vain vaatteeseen. Tehosteväreiksi valikoituivat kurpitsa, tummanvihreä ja agave (harmaanvihreä).

Tällä ohjeella valmis laukku on 27 cm leveä, 27 cm korkea ja pohjan leveys on 9 cm. Pohja ja sivut virkataan kukkaneliöistä. Tämän kokoiseen laukkuun tarvitset 9 kukkaneliötä. Lisäksi tarvitset laukun sivuja varten kaksi yksiväristä kappaletta, joiden koko on ennen huovutusta 34 x 34 cm. Yhden kukkaneliön koko on 11 x 11 cm.

Kukkaneliö:

Aloita värillä 1 (okra) ja tee ihmesilmukka. Virkkaa ihmesilmukkaan 6 kiinteää silmukkaa ja tee väleihin ketjusilmukka. Sulje kerros piilosilmukalla. Katkaise ja päättele lanka. 

Vaihda väri 2 (tumma vihreä). Aloita mistä tahansa edellisen kerroksen ketjusilmukasta. Virkkaa jokaiseen ketjusilmukkaan pylväs, ketjusilmukka, pylväs. Sulje kerros piilosilmukalla. Katkaise lanka ja päättele.

Vaihda väri 3 (agave). Virkkaa jokaiseen pylväiden välissä olevaan ketjusilmukkaan kolme pylvästä yhteen ja pylväsryhmien väliin kaksi ketjusilmukkaa. Korvaa ensimmäinen pylväs kahdella ketjusilmukalla. Sulje kerros piilosilmukalla, katkaise lanka ja päättele.

Vaihda väri 4 (musta). Aloita kerros jostain ketjusilmukasta. *Virkkaa kaksi kiinteää silmukkaa. Virkkaa seuraavan kolmen pylvään ryhmän ympäri kiinteä silmukka. Virkkaa seuraavaan kahden ketjusilmukan ketjuun puolipylväs ja pylväs. Virkkaa seuraavan kolmen pylvään ryhmän ympäri kaksoispylväs (kaksi langankiertoa), kolme ketjusilmukkaa, pitkäpylväs saman kolmen pylvään ympäri kuin edellinenkin pitkä pylväs. Virkkaa seuraaviin kahteen ketjusilmukkaan pylväs ja puolipylväs. Tee kiinteä silmukka seuraavan kolmen pylvään ryhmän ympäri.* 

Toista * *-väliä vielä kolme kertaa. Sulje kerros piilosilmukalla, katkaise ja päättele lanka. 

Kukkaneliö on nyt valmis. Tee vielä 8 samanlaista kukkaneliötä. Ompele kukkaneliöt yhdeksän neliön jonoksi.

Virkkaa mustalla langalla kaksi sivukappaletta: tee 40 ketjusilmukkaa, aloita toisesta ketjusilmukasta ja tee 39 pylvästä. Tarkista, että pituus on sama kuin kolmen kukkaneliön pituus. Muokkaa neliön silmukkamäärä sopivaksi, jotta mitta sopii kukkaneliöihin. Virkkaa pylväitä kunnes korkeus on sama kuin leveys. Ompele sivut kiinni kukkaneliöjonoon. Käytä mustaa villalankaa. 

Huovuta laukku pesukoneessa. Käytä normaalia pesuainetta, ei huuhteluainetta ja laita koneeseen lisäksi pari froteepyyhettä. Jos et ole ennen huovuttanut, niin tee 10x10 cm pala ja testaa miten se huopuu. Minä huovutin laukun pesukoneen lyhytohjelmalla 40 C ja linkous 1200 kierrosta/min. Venyttelin laukun välissä ja huovutin samalla tavalla vielä kaksi kertaa. Venyttele kukat erityisen hyvin muotoonsa.

Olen aiemmin ommellut huovutettavien laukkujen sisään muovipussin. Kun huovutuksen tekee näin pikkuhiljaa lyhytohjelmalla, en ole kokenut että muovipussille olisi tarvetta. Tarkistan kulmat ja venyttelen kassin joka pesukerran välissä. Näin laukusta tulee toivotun mallinen ja toisaalta laukku ei ehdi huopua liikaa. Paluuta nimittäin ei ole.

 

Kukkaneliöt eivät huopuneet täysin kiinni eli ”terälehtien” väleihin jäi pieniä reikiä. Jos haluat, voit laittaa laukkuun vuorin.

Katkaise nahkahihna kahtia. Tee jokaiseen päähän kolme reikää vajaan sentin välein. Ompele hihnat laukun sisäpuolelle ompelulangalla, esimerkiksi karhunlangalla.

Laukku on valmis!

Ihania syyspäiviä!

Marjukka

 

Helmivirkattu laukku

Minulla oli viime viikonloppuna iltapukujuhlat - Turussa oli Yrittäjägaala. Olipa mukavaa olla juhlistamassa yrittäjyyttä. Juhlan alussa palkittiin eri kuntien vuoden yrittäjät - niin hienoja yrittäjätarinoita ja mielenkiintoisia yrityksiä!

Mutta palataanpa juhliin valmistautumiseeni. Juhlamekkoni on vanha, joten jotain pientä uudistusta asuun oli kiva saada. Arvaat varmaan millä lähdin asua piristämään - uudella laukulla, kyllä!

Minulta löytyi lankavaraston kätköistä mustaa kalalankaa. Kalalanka on kivan napakkaa, siitä saisi hyvän laukun. Lanka on kuitenkin melko arkista ja laukusta pitäisi saada vähän juhlavampi. Olen jo pidemmän aikaa halunnut tehdä laukun, johon tulee paljon helmiä. Mekkoni on hauska poltetun oranssin värinen, joten laukku saisi olla kokonaan musta. Päätin tilata mustia isohkoja siemenhelmiä ja virkata niitä laukkuun.

Helmeksi valikoitui mahdollisimman isot ja isoreikäiset helmet, sillä kalalankani oli 18-säikeistä eli sitä paksuinta. Tilasin mustia siemenhelmiä, joiden koko oli 3/0. Helmen halkaisija on 5,5 mm ja pituus reiän suuntaan 4,0 mm. Reiän halkaisija on 2,0 mm. Näitä helmiä oli pussissa n. 110 (en kyllä laskenut) ja tilasin niitä 5 pussia. Tuntuu paljolta, mutta ei ollut.

Aloitin laukun pujottamalla kaikki helmet neulan avulla kalalankaan. Siinä menikin tovi. Virkkuukoukkuna käytin koukkua nro 2,5. Työn edistyessä, pura lankaa kerästä ja siirrä helmiä eteenpäin. Helmissä on sen verran iso reikä, että ne ”juoksevat” langassa ihan mukavasti.

pujotin helmet lankaan neulan avulla

Virkkaa 37 ketjusilmukkaa. Aloita toisesta ketjusilmukasta ja tee 36 kiinteää silmukkaa. Tee vielä kaksi kerrosta kiinteitä silmukoita. Nyt pohja on valmis. Jatka virkkaamalla spiraalina pohjan ympäri, sivuille 36 silmukkaa ja päihin neljä. Kun aloitat virkkaamaan sivuja, aloita samalla helmivirkkaus. Virkkaa helmi joka toiseen silmukkaan. Virkkaa helmi työhön näin; vie koukku seuraavasta silmukasta, ota lanka koukulle ja vedä läpi. Siirrä helmi työn taakse ja tee kiinteä silmukka valmiiksi eli ota lanka koukulle ja vedä koukulla olevista kahdesta silmukasta läpi.

aloita normaali kiinteä silmukka

siirrä yksi helmi langan juureen työn taakse

ota lanka koukulle ja tee kiinteä silmukka valmiiksi, helmi jää työn taakse

Huomaa, että kun virkkaat työtä, työn nurja puoli on sinua kohti. Eli helmien täytyy jäädä sinusta katsoen työn taakse, jotta ne ovat oikealla puolella.

Virkkaa seuraavalla kerroksella helmi sen silmukan yläpuolelle, jossa ei ole helmeä. Jatka näin spiraalina kunnes työn korkeus on n. 5 cm. Jos sinulla on oikein paljon helmiä - jatka näin loppuun asti.

työn korkeus 5 cm

Virkkaa seuraavalla kerroksella helmi joka neljänteen silmukkaan. Virkkaa seuraavalla kerroksella joka kahdeksanteen silmukkaan helmi ja sitä seuraavalla myös. Nyt helmi edellisen kerroksen puoliväliin. Jatka virkkaamalla helmi joka kuudenteentoista silmukkaan. Jatka virkkaamista ja laita helmiä satunnaisesti sinne tänne, kuitenkin niin että helmien määrä vähenee työn edetessä. Kun korkeus oli 9,5 cm lopetin helmien lisäämisen ja virkkasin kolme kerrosta ilman helmiä. Virkkaa vielä yksi kerros rapuvirkkauksella ja päättele lanka. Minun laukustani tuli 11 cm korkea ja 17 cm leveä. Mallasin koon niin, että sinne mahtuu puhelimeni, pieni korttikotelo ja huulipuna.

Ompele vielä vetoketju laukkuun. Minulta löytyi 14 cm:n piilovetoketju, laitoin sen.

Halutessasi voit tehdä vielä pienen hihnan laukkuun tai käyttää valmista metallihihnaa. Laukku menee myös clutchina, jolloin hihnaa ei tarvita. Minä tein pienen hihnan näin:

Ota reilu pätkä kalalankaa. Laita neula kalalankaan ja pujota helmiä sopivan mittainen määrä. Jätä reilu pätkä lankaa kumpaankin päähän, jotta voit ommella langan päällä hihnan kiinni laukkuun. Jatka ompelemalla helminauhaa takaisinpäin pujottamalla neulalla kalalanka joka toisesta helmestä läpi. Käänny toisessa päässä ja ompele lanka nyt niistä joka toisesta helmestä läpi, joista äsken et ommellut. Ompele päihin jääneillä langoilla hihna laukkuun kiinni. Hihnasta tuli 22 cm pitkä ja siinä on helmiä 47 kpl:tta. 

Lopulta helmiä jäi tähteelle muutama kymmenen - eli jonkun verran olisin voinut laittaa helmiä enemmänkin, mutta koko laukkuun ne eivät olisi riittäneet. Ehkä joku päivä teen vielä laukun, joka on kokonaan helmistä... sellainenkin voisi olla kiva, jossa helmet ovat vähän suurempia ja laukku olisi vähän isompi...

Olikin tosi kiva olla pitkästä aikaa juhlimassa ja laukku pärjäsi hyvin menossa mukana💃🏼.

Marjukka

Tuolille uusi elämä?

 Olenko jo kertonut, että me rakennetaan omakotitaloa? Tai siis ei me mitään rakenneta - rakennusmiehet rakentaa ja me siivotaan, kerätään risuja ja… hommaa tuntuu piisaavan avaimet käteen-talotoimituksessakin. 

Syksyn tultua rakennustarvikkeita piti saada sääsuojaan ja tyhjensimme naapurissa asuvan appeni varastoa. Sieltä löytyi vanha hiirten syömä tuoli, jonka heitimme roskiin menevään kasaan. Se nökötti siinä roskakasan päällä ja katselimme sitä appeni kanssa, kun hän sanoi; ”Tuosta saisi vielä hienon tuolin.”

Vaikka tuoli oli kärsinyt, sen runko näytti oikeinkin hyvältä. Rakastan vanhoja huonekaluja ja tavaroita - varsinkin kun niillä on tarina. Kerroinkin jo aiemmin syksyllä vanhasta huutokaupasta ostamastani lipastosta. 

Minulla ei ole mitään kokemusta tuolin kunnostamisesta ja verhoilusta. Sen verran olen vanhojen huonekalujen kunnostukseen sotkeentunut, että olen ostanut pari vuotta sitten vanhan pienen työpöydän. Putsasin, hioin ja vahasin sen mehiläisvahalla. Niin ja vaihdoin nupin - se on tosi söpö. Pöydästä tuli oikein kiva. 

No, eihän minua sen enempää tarvinnut yllyttää - nappasin tuolin roskakasan päältä ja otin talteen. Laitoin muutamalle ystävälle vielä kuvaviestin ja kun tuoli sai peukkuja osakseen, päätökseni tuolin pelastamisesta sai kaipaamani vahvistuksen. 

Tuoli oli kieltämättä vähän kärsineen näköinen. Kotona aloitin armottoman googlailun - ”vanhan tuolin kunnostus”, ”nojatuolin verhoilu”...

Työväenopistossa olisi syksyllä alkamassa huonekalujen entisöinti-kurssi, mutta se oli tietenkin täynnä. Luin, että kurssi täyttyy joka vuosi vartissa. Ihanaa, että vanhoja huonekaluja halutaan säästää ja kunnostaa, mutta huono minulle. Jatkoin Googlen ihmeellisessä maailmassa. Tietoa löytyi aika paljonkin. 

Olen  myös yrittänyt löytää tietoa itse tuolista. Kesäkuussa on avautunut uusi tuoleja ja tiloja-sivusto Finna-tietopankkiin. Sivusto kokoaa yhteen huonekalu- ja sisustusmuotoilun aineistoja. Esineiden ja valokuvien lisäksi saatavilla on eri suunnittelijoiden alkuperäisiä huonekalupiirrustuksia. Pääset tutustumaan sivuille tästä. Sivustolla oli kyllä todella hauska katsella ja tutkia vanhoja kuvia. Sinne uppoutuu helposti useammaksikin tunniksi.

Vanhojen huonekalujen kuvien ja piirustusten selailu ei tuonut kuitenkaan vastausta. Tuoli on hyvin samannäköinen kuin 60-luvulla Askon tekemät kevyet nojatuolit. Todennäköisesti tuoli onkin jonkun toisen tehtaan valmistama samalta ajalta. Eli ihana 60-luvun neito kuten minäkin❤️.

Eka rivi niittejä…

Projekti käynnistyi purkamisella. Purkaminen on minulle tuttua jo virkkaushommista😂. Neuvona oli, että säästä kaikki - varsinkin kangas. Ei siksi, että se käytettäisiin uudelleen, vaan mahdollisen kaavan tekoon uutta päällystä varten. 

Niitti niitiltä ja kerros kerrokselta kaivoin niittejä ruuvimeisseli ja hohtimet apuna. Niitä niittejä oli paljon! Toisaalta kangas on tukevasti paikallaan vaikka on ollut siinä jo noin 50 vuotta.

…ja lisää niittejä. Alta löytyi vielä yksi kerros.

Jälkikäteen luin, että hommaan olisi ollut ihan oma työkalukin - niitinnostaja. No, meni se näinkin. Kun sain niittikerrokset irti, sain irrotettua päällikankaan. Kankaasta oli tehty huppu sekä istuinosan että selkänojan päälle ja liitetty yhteen niillä miljoonalla niitillä.

Kankaan alta löytyi vaahtomuovipehmuste, joka oli liimattu puiseen tuolin runkoon. Vaahtomuovia alettiin käyttää teollisesti valmistetuissa tuoleissa 60-luvulla, joten ajatukseni tuolin iästä sai vahvistusta. Revin vaahtomuovin irti ja rapsutin liiman puukon ja hiekkapaperin kanssa pois. Alta löytyi ihan kelpo runko. Satulavyöt näyttivät hyvältä, niitä ei varmaankaan tarvitse vaihtaa.

 Tuolin jalat ja käsinojat olivat myös hyvässä kunnossa. 

No niin, purkuhommat on hoidettu ja alkaa se kiva osuus - minkälainen kangas tuoliin laitettaisiin? 

Kankaaksi ajattelin vähän vanhahtavan oloista ja tällä hetkellä kovin muodikasta buklee-kangasta. Bukleessa on silmuja tai nyppyjä, jotka tekevät kankaan pinnasta elävän. Sisustusliikkeen kangasvalikoimat olivat ihania - oli todella vaikea valita mikä olisi se kaikken kaunein.

Muru - toinen vaihtoehtoni - tumma vihreä ruskean yläpuolella.

Halusin tuolista väripilkun kotimme muuten melko hillityyn värimaailmaan. Tällä hetkellä olen tosi innostunut vihreästä. Kaunis vihreä olisi myös kiva pari tummanruskealle puulle. Arvoin lopulta kahden kankaan välillä - Lauritzonin mattapintainen buklee Muru ja myös struktuuripintainen, vähän kiiltävä chenillekangas Renegades. Päädyin itselleni epätyypillisesti jälkimmäiseen. Valitsen yleensä aina kaikessa matta-vaihtoehdon. Jostain syystä kiiltävä ei miellytä silmääni on kyse sitten huulipunasta tai huonekaluista. Toivottavasti en nyt mennyt vikaan tässä…

Valintani - punaisen alla oleva vihreä, Renegades.

Jatkan tuolin parissa ja palaan siihen myöhemmin. Ensi viikolla taas jotain virkkausjuttuja!

Marjukka