Käsityö- tai moni muukin harrastus vie helposti mennessään. Pikku hiljaa homma laajenee - pikku virkkauksista siirrytään blogin kirjoittamiseen, ystävät ihastuvat tekeleisiin ja haluavat ostaa niitä ja ennen pitkää tuotteita voi myydä jo netissä, tapahtumissa tai jopa jälleenmyyjien kautta. Missä kohtaa toiminta muuttuu harrastustoiminnasta tulonhankkimiseksi ja milloin tuloista pitäisi alkaa maksaa veroja?
Milläs eväillä minä kirjoitan tästä aiheesta? Olen varsinaiseksi
päivätyökseni hoitanut erilaisten yritysten, niin pienten kuin vähän
isompienkin, kirjanpito- ja veroasioita viimeiset 36 vuotta. Olen
useampaan otteeseen törmännyt mm. somessa epätietoisuuteen sekä
virheellisiin neuvoihin, joten päätin kirjoittaa aiheesta. Monet asiat
vaikuttavat - tavoitteeni on avata perusteita, joilla arviointi tehdään.
Olen itse innokas käsityöharrastaja ja minulla on myös pieni toiminimi, jonka kautta myyn tekemiäni tuotteita sekä ohjeita. Miten nämä kaksi erotetaan toisistaan? Mikä on yritystoimintaa ja mikä harrastamista? Rajanveto voi olla vaikeaa ja ratkaisu tehdään kokonaisarvioinnin perusteella, joten yhtä ja oikeaa vastausta ei aina ole. Mutta kun asiaa pohtii vähän tarkemmin, erot alkavat olla selvemmät.
Suomessa pitää kaikesta tulosta maksaa veroa, jollei tuloa ole erikseen
säädetty verovapaaksi. Omassa käytössä ollutta tavanomaista irtaimistoa
voi myydä verovapaasti 5000 eurolla vuodessa (luovutusvoitto) - mutta
tavaroiden pitää olla käytettyjä eli itse tehtyjä tavaroita tämä ei
koske. Jo pienimuotoisesta itse tehtyjen tuotteiden myynnistä pitää
maksaa veroa.
Toiminnan luonne
Toiminnan luonteen mukaisesti kyse voi olla joko elinkeinotoiminnasta, muusta tulonhankkimisesta tai harrastustoiminnasta - no, myös maataloustoiminnasta, mutta jätetään se tästä pois. Kaikista näistä voi tulla verotettavaa tuloa. Erot tulevat lähinnä tappion käsittelyssä sekä kirjanpitovaatimuksissa.
Elinkeinotoiminnan tunnusmerkkejä ovat ensinnäkin voiton tavoittelu eli toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa. Lisäksi toiminta on laajaa eli kohdistuu yleensä isoon asiakasjoukkoon, toiminnassa on yrittäjän riski, toimitaan itsenäisesti (eli ei olla kenelläkään toisella töissä) ja toiminta on jatkuvaa ja suunnitelmallista.
Jos toiminta ei ole elinkeinotoimintaa, se on joko muuta tulonhankkimistoimintaa tai harrastustoimintaa. Näitä kahta erottaa tulonhankkimistarkoitus - jos tarkoituksena ei ole hankkia tuloja, toiminta on harrastustoimintaa. Harrastustoimintaa henkilö harjoittaisi vaikka tuloja ei olisikaan. Harrastustoiminnassakin voi olla tuloja, mutta ne ovat usein satunnaisia ja pieniä. Oleellisinta on kuitenkin se miksi toimintaa harjoitetaan - ansiotarkoituksessa vai siksi, että se on kivaa ajanvietettä. Jos toiminta on pitkään tappiollista ja toimintaa silti jatketaan, katsotaan toiminta yleensä harrastustoiminnaksi vaikka se muuten täyttäisi elinkeinotoiminnan tai muun tulonhankkimistoiminnan kriteerit. Olennaista on siis voitontavoittelu.
Tiivistetysti elinkeinotoiminnan, muun tulonhankkimistoiminnan ja harrastustoiminnan erot ovat:
Elinkeinotoiminta
- verotetaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaan (EVL)
- täytyy pitää kirjanpitoa
- vähentää voi tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneet menot ja menetykset (EVL 7 §)
- tappio vähennetään 10 v:n kuluessa voitoista tai jos erikseen vaatii, saman vuoden pääomatuloista
Muu tulonhankkimistoiminta
- verotetaan tuloverolain perusteella (TVL)
- muistiinpanovelvollisuus, joka perustuu tositteisiin
- vähennyskelpoisia kuluja ovat tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuvat kulut (TVL 29 §)
- tappio vähennetään verovuoden muista ansiotuloista tai seuraavien vuosien ansiotuloista kymmenessä vuodessa.
Harrastustoiminta
- jos harrastustoiminnasta syntyy tuloja, tuloihin kohdistuvat kulut voi vähentää, myös aiempina vuosina syntyneet tuohon tuloon kohdistuvat kulut
- tappioita ei voi vähentää mistään, tappio on elantokulu
- ei muistiinpanovelvollisuutta
Suosittelen olemaan erittäin tarkka muistiinpanojen kanssa. Vaikka harrastustoiminnan kuluista ei ole muistiinpanovelvollisuutta, jos tuloja on, kannattaa kuitit säästää ja tehdä muistiinpanot - mikä kulu liittyy mihinkin tuloon ja millä perusteella. Sinun on joka tapauksessa pystyttävä selvittämään miten kulut liittyvät tuloihin. Se on vaikeaa, jos kuitit eivät ole tallella ja muistiinpanot puuttuvat.
Harrastustoiminnan osalta voi olla haastavaa miettiä mitkä kulut voi vähentää. Vähennysoikeus onkin pienempi kuin, jos toiminta olisi tulonhankkimista. Otetaan esimerkki toisen harrastukseni golfin parista:
Voitan golfklubin kisassa lahjakortin golfliikkeeseen. Jos kyseessä olisi arpajaisvoitto, se olisi verovapaa. Mutta olen voittanut palkinnon, koska pelasin hyvin eli suoritukseni perusteella, joten tulo on veronalainen. Mitä kuluja voin vähentää? Voin vähentää ainoastaan välittömästi tuohon tuloon liittyvät kulut eli kilpailumaksun, rangepallot ennen kilpailua ja matkakulut. Yleiskulut kuten mailat, golfvaatteet ja jäsenmaksut ovat harrastamisesta johtuvia kuluja eli elantomenoja ja siten vähennyskelvottomia. Mutta jos olisinkin ammattilaisgolffari - vähennyksiä alkaisi löytyä jo huomattavasti enemmän. Toiminta ei olisi enää harrastustoimintaa, vaan tekisin sitä tulonhankkimistarkoituksessa. Silloin myös mailat, valmentajan palkkiot jne. olisivat vähennyskelpoisia. Ja jos en menestyisi kilpailuissa ja saisi paljonkaan rahallisia voittoja tai sponsorituloja, tuloja isommista kuluista vahvistettaisiin tappio.
Muut kuin rahana saadut suoritukset
Bloggaajat ja muiden vastaavien kanavien kautta kirjoittavat ja mainostavat voivat saada myös tuotteita tai muita rahanarvoisia etuuksia kuten lahjakortteja palkkioksi tuotteiden arvostelusta tai mainostamisesta. Muuna kuin rahana maksetut korvaukset verotetaan niiden käypään hintaan. Eli jos saat blogin kirjoittamisesta palkkioksi laukun, verotettavaan tuloosi lisätään laukun käypä arvo eli hinta, johon se on kaupasta ostettavissa.
Yritykset voivat myös antaa valmistamiaan tai myymiään tuotteita tutustuttavaksi eli mainoslahjoina. Jos tuotteen arvo on alle 50 euroa tai siinä on yrityksen nimi tai logo, se katsotaan tavanomaiseksi mainoslahjaksi ja siitä ei tarvitse maksaa veroa. Jos tuote on saatu vastineeksi sen mainostamisesta, se on aina verotettavaa tuloa vaikka täyttäisi muuten tavanomaisen mainoslahjan kriteerit.
Arvonlisäverotus
Tuloveron lisäksi joudut tilittämään arvonlisäveroa, jos liikevaihto eli vuoden myynnit ovat yli 15 000 euroa. Jos myynnit jäävät tuon rajan alle, halutessaan voi hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi. Tämä voi jossain tilanteessa olla kannattavaa.
Lopuksi
Itse tehtyjen tuotteiden myynnistä pitää maksaa veroa - myös pienimuotoisesta, sillä alarajaa ei ole. Kirjaa tulot ja niihin kohdistuvat kulut ylös ja ilmoita ne veroehdotuksellasi. Suhtaudu kriittisesti neuvoihin - mieti, tietääkö neuvoja aiheesta oikeasti ennen kuin toimit ohjeiden mukaan. Jos joku väittää, että hänen verotuksessaan on ainakin "kaikki hyväksytty", niin se voi johtua myös siitä, että verottaja ei ole asiaa tutkinut. Jos toiminta on laajempaa, toimit ansiotarkoituksessa ja sinulla ei ole tietoa veroasioista, suosittelen ottamaan yhteyttä asiantuntijaan.
Lähteet:
Iloista iltaa!
