Käsityöblogien yhteinen joulukalenteri 2022

 


Huomenna se alkaa - Käsityöblogien yhteinen joulukalenteri. 

Joka arkipäivä ennen joulua aukeaa luukku eri käsityöblogissa eli tiedossa on mukavaa joulunodotusta erilaisten  jouluisten käsityöjuttujen parissa. Minä olen ensimmäistä kertaa mukana ja minun blogini vuoro on 15.12. 

Tässä alla on listattuna kaikki mukana olevat blogit, lisään myös linkit juttuihin sitä mukaa kun niitä julkaistaan.

Voit seurata joulukalenteria myös Instagramissa: #kässäjoulukalenteri22


1.12 Punatukka ja kaksi karhua - DIY - helpot makrameelumitahdet

2.12 Käsintehtyä ja kaunista - Makramee amppeli

4.12. Sormustin - Neulottu tonttulakki on soma

5.12 Hääräämö - Ohjevideo: Ompele tilkkublokki hirsimökki kätevästi pohjakankaalle

7.12 Sweets & Socks

8.12 Värikäs kädenjälki

9.12 Kangaskorjaamolla

12.12 Sormustin

13.12 Madam B.C

14.12 Langan päästä kiinni

15.12 VirkkausKoukussa

16.12 Kikkajohanna neuloo

19.12 Sweets & socks

20.12 Pikku Akan tilkkuvakka

21.12 Madam B.C

22.12 Peukaloinen

23.12 Tilkkureppu


Mukavaa joulunodotusta joulukalenterin kera!




Second hand-shoppailua

 Olen pitkään haaveillut Iittalan Nappula-sarjaan kuuluvasta pöytäkynttilänjalasta. Nappula-sarjan on Iittalalle suunnitellut ruotsalainen Matti Klenell. Lasisen pöytäkynttilänjalan valmistus on lopetettu, joten ainut vaihtoehto oli etsiä sitä käytettynä. Tori.fi:stä se sitten löytyi - kynttilänjalka oli uuden veroinen, ilmeisesti jopa käyttämätön, sillä siinä oli vielä hintalapun liimat kyljessä. 



Minulla on nyt joku ihme innostus vihreään väriin. Kerroin aiemmin vanhasta tuolista, jonka kunnostin ja sekin päällystettiin vihreällä kankaalla.

Hetken mielijohteesta lähdin viime viikolla työpäivän jälkeen käymään muutamassa vanhoja tavaroita myyvässä liikkeessä.

Aloitin minulle tutusta Osto- ja myyntiliike K. J. Simolinista. Liike sijaitsee Turussa Yliopistonkadulla. Siellä piipahdan aina silloin tällöin. Olenkin sieltä aiemmin ostanut mm. vanhat tuolit meille yöpöydiksi sekä pari keltaista maljakkoa äidiltäni saamani Tamara Aladinin Rondella-maljakon seuraksi. Toinen maljakoista on Helena Tynellin Pala-maljakko ja toinen Arpa on heitetty -pullo, jonka on suunnitellut Erkkitapio Siiroinen.



Liikkeessä oli taas paljon kauniita esineitä, myös paljon värikästä lasia. Erityisesti minua viehätti Aimo Okkolinin suunnittelema lila Stromboli-maljakko. Mutta silmissäni kiilsi vihreä, joten kauneudestaan huolimatta se sai jäädä. 

Seuraavaksi suuntasin ihan eri tyyppiseen second hand-liikkeeseen - Turun Ekotorille Rieskalähteentielle. Siellä minua ei ainakaan tällä kertaa onnistanut, silmiini ei osunut mitään mielenkiintoista. Kello kävi ja monikaan paikka ei ollut enää auki. Päätin vielä pikaisesti piipahtaa SPR:n Kontissa Viilarinkadulla. Sinne olen itse lahjoittanut tavaraa, kun olen kaappeja siivonnut. 

Kassan vieressä olevassa vitriinissä se oli - minun maljakkoni! Upea tumman oliivinvihreä maljakko oli Nanny Stillin 1966 Riihimäen Lasille suunnittelema Pompadour. Maljakko oli ehjä, vähän likaa sisällä ja hinta oli 42 euroa. Minusta kaunis maljakko oli hintansa arvoinen ja niinpä se lähti mukaani. 




Puhdistin maljakon laittamalla sen puolilleen lämmintä vettä. Lisäsin lorauksen astianpesuainetta ja etikkaa sekä noin puoli desiä riisinjyviä. Suljin suuaukon kädellä ja ravistin maljakkoa niin että pesuaine alkoi vaahdota ja riisit hioivat maljakon sisäpinnasta likaa irti. Etikka oli mukana kirkastamassa lasia. Käsittely toimi ja maljakosta tuli lähes uuden veroinen. Kynttilänjalasta hintalapun jättämä liima irtosi helposti kynsilakanpoistoaineella.

Ja sitten se mielipiteitä jakava kysymys - mitä tapahtui kynttilänjalan i-tarralle? - Minä olen aina ottanut ne pois. Jonkun mielestä taas esineen arvo laskee, jos tarran poistaa. Timo Sarpaneva on kuulemma sanonut, että jos tarra olisi osa designia, se olisi jo työpiirrustuksissa. Niin tai näin, jokainen tehköön tarrojen kanssa niin kuin itselle on mieluisinta.




Maljakko on minusta kaunis Nappula-pöytäkynttilän kanssa. Uuden ja vanhan yhdistäminen toimii myös lasiesineissä. Vai mitä tykkäät?




Ensi viikolla onkin jo joulukuu ja on aika aloittaa jouluaskartelut🤶🏻!

Mukavia Marraskuun viimeisiä päiviä!



Kaunista kotiin - virkattu torkkupeitto

 Nyt kun sähkön hinta alkaa lähteä laukalle, kaikki varmastikin laskevat kodin sisälämpötilaa. Minä olen aina tykännyt, että kotona on vähän viileää. Makuuhuoneessa meillä on talvellakin patteri kokonaan kiinni.



Kun kotona on viileää, torkkupeitot ovat mukavia lämmikkeitä kun lukee tai katsoo TV:tä. Niitä on kiva olla useampikin, vähän eri paksuisia ja näköisiä. Löytyy sitten sopiva niin vilukissalle kuin vähän lämminverisemmällekin. Ja ovathan ne kauniita sisustuselementtejä.



Meillä torkkupeittoja on aika monta. Olen aiemmin kertonut muhkeasta torkkupeitosta ja ihanasta kalevalapeitosta. Tuo muhkea peitto on nuoremman poikani suosikki - todella lämmin. Itse pidän ulkonäön puolesta eniten kalevalapeitosta - se nyt vaan on niin kaunis. Mutta torkkupeitto, jota yleensä käytän, on Drops Designin ohjeella tehty ”Do as You Dream” -peitto.



Peitto on virkattu Dropsin Lima-langasta. Lanka on 65% villaa ja 35% alpakkaa. Lankaa on mukava virkata ja se on kivan tuntuista. Lankaa kului 850 g.



Miksi minä sitten tykkään käyttää juuri tätä peittoa? Peitto on tehty aika reikäisistä paloista, joten se ei ole hirveän paksu - minä kun en ole kuuman ystävä. Lisäksi tykkään peiton tuntumasta, se on mukavan pehmeä eikä kutita.



Minkälainen Sinun lempipeittosi on? Tykkäätkö enemmän oikein muhkeasta ja lämpimästä vai vähän ohuemmasta?

Lämmintä syksyä!

 

Vanhan tuolin uusi elämä

 Kirjoitin aiemmin varastojen kätköistä löytyneestä vanhasta tuolista. Innostuinkin 60-luvun tuolineidosta oikein tosissani.


Pintakäsittely mehiläisvahalla

Purettuani tuolin osiin jatkoin kunnostusta rungon putsaamisella. Käytin puhdistukseen Liberonin huonekalujen puhdistusainetta. Se irrottaa hyvin lian ja öljyn puun pinnasta vahingoittamatta puuta. Puun pinta oli melko hyvässä kunnossa ja kauniin tumman ruskea. Kun en tiedä miten puu on aiemmin käsitelty, päätin käyttää mehiläisvahaa puun viimeistelyyn. 

Mehiläisvaha on vanhin tunnetuista luonnonvahoista. Väritön vaha ei muuta puun sävyä, mutta antaa sille silkkisen pinnan. Vahaa voi laittaa niin maalatun, petsatun kuin lakatunkin pinnan päälle. Mehiläisvahasta tulee voimakas tuoksu, joten suosittelen tekemään vahauksen joko ulkona (lämpötila vähintään +10 C) tai hyvin tuulettuvassa tilassa. Kuivuttuaan mehiläisvaha on myrkytön ja käy elintarvikkeiden kanssa kosketuksissa oleviin tuotteisiinkin.

Apuvälineenä minulla oli 0000-teräsvilla. Annoin vahan kuivua reilu pari tuntia, jonka jälkeen kiillotin pinnan huonekaluharjalla. Muutos oli kyllä melkoinen, kuten alla olevasta kuvasta huomaa. 


Tuolin pinnan muutos mehiläisvahakäsittelyllä.

Tuolin verhoilu

Tuolin verhoilu on tässä projektissa se ehdottomasti vaikein osuus. Siksi olinkin erityisen onnellinen, kun ystäväni Riikka Arola lupautui avuksi. Minä hoidin purkuhommat ja puuosien kunnostuksen, Riikka otti hoitaakseen istuinosan verhoilun.



Verhoilu alkoi uusien 30 mm paksujen vaahtomuovien leikkaamisella. ”Leikkasin ne tarkalleen tuolin mittojen mukaan”, Riikka kertoo. ”Sen jälkeen liimasin vaahtomuovit paikalleen”. Lisää pehmustetta saatiin kiinnittämällä vanua muutamalla niitillä vaahtomuovien päälle.



Seuraavaksi Riikka leikkasi kankaasta sekä istuinosaan että selkänojaan sopivat palat. Molempiin kankaat leikattiin samansuuntaisesti.



Kangas on kiinnitetty niittaamalla. Istuinosan kiinnittäminen aloitettiin keskeltä takaa ja selkänojan alhaalta edeten ylös, lopuksi kulmat. Kangas kiristetään työtä tehdessä tasaisesti. Kangas kannattaa pitää kireänä koko työskentelyn ajan. Se on helpompaa, kun kankaan kiinnittää isoilla verhoilunuppineuloilla paikalleen. 



”Tuolin pohjaan ja selkänojaan laitoin jämäkän pahvin ja viimeistelin niiden päälle kankaan. Kankaan reunat ompelin piilotikein”, kertoo Riikka.



Sitten tarvittiin enää muutama ruuvin kiinnitys ja tuoli oli valmis. Ja mikä ihana tuoli! 

Tässä vielä ennen ja jälkeen kuvat:






Tuolista tuli todella kaunis - tummanruskea puu ja hivenen kiiltävä vihreä ja eläväpintainen kangas ovat mielestäni erittäin onnistunut yhdistelmä. Kaiken kukkuraksi tuolissa on oikein mukava istua. 

Kiitos Riikka avusta❤️!




Verhoilukuvat: Riikka Arola







Kaunista kotiin - virkattu pannunalunen

Näin syksyn tullen alkaa maistua ihana pitkään haudutettu pataruoka. Teimme viikonloppuna peuran paistista burgundinpataa - oli kyllä hyvää. Kuuman padan kanssa heiluessa muhkeat, paksut patalaput ja pannunaluset ovat oivat työvälineet.

Virkkasin kivat pannunaluset Tuhti-villalangasta. Tuhti on 100% huovutettua villaa. Lanka on ihanan paksua ja se on värjätty luonnonväreillä.



Tarvikkeet yhteen pannunaluseen:

n. 75 g Tuhti-villalankaa, esimerkiksi värisävy vaalea paju
7 cm makrame-rengas
virkkuukoukku nro 7



Ohje:

Virkkaa 17 kjs.

Aloita toisesta ketjusilmukasta (kjs) ja tee siihen kiinteä silmukka (ks), hyppää yli yksi silmukka (hy1),  ks, *hy1, kjs, ks*, toista * *-väliä  vielä 7 kertaa.

Käänny, kjs, ks edell. kerroksen kjs:aan, *kjs, ks seur. kjs:aan*, toista * *-väliä vielä 6 kertaa. Huom! viimeinen ks tulee edellisen kerroksen ensimmäiseen ketjusilmukkaan.

Toista edellistä kerrosta kunnes työn korkeus on 14 cm. Virkkaa seuraava kerros kuten edellä, mutta kun kiinteitä silmukoita on 6 kpl, tee piilosilmukka seuraavaan ketjusilmukkaan (yksi kjs ja ks jää tekemättä). Käänny, kjs, ks seur. kjs:aan. Jatka kerros normaalisti loppuun. 

Käänny, kjs, ks, toista kunnes kiinteitä silmukoita on 6 kpl.





Ota makrame-rengas ja aseta se kulmaan. Virkkaa rengas kiinni reunaan kuudella kiinteällä silmukalla. Katkaise lanka. Vedä lanka silmukasta läpi ja päättele langanpäät. 



Valmiin patalapun leveys ja korkeus on noin 18 cm. Jos haluat patalapusta isomman, lisää alussa kaksi ketjusilmukkaa ja virkkaa patalappuun yksi kerros enemmän ennen kuin aloitat kulman kavennukset.



Lanka on aika hauskaa. En ole ennen virkannut valmiiksi huovutettua lankaa, toisin päin olen tehnyt useinkin - ensin virkannut ja sitten huovuttanut. Tykkäsin langasta - tästä voisi tehdä vaikka maton. Täytyykin miettiä, löytyisikö uudesta kodistamme paikka virkatulle villamatolle.

Ja jos sinulla on isänpäivälahja vielä mietinnässä, niin kivat uudet pannunaluset ovat kokkaavalle isälle varmasti mieleen. Ja jos isä ei kokkaa, niin kutsu hänet syömään herkullista pataa - niin minä ajattelin tehdä.

Mukavia syksyisiä kokkaushetkiä!





Professional Blog Designs by pipdig