Lavapuutarha ja sisustushommia pihalla

Olemme syöneet pitkin kesää ensimmäisiä itse viljeltyjä perunoita ja mikään ei ole tainnut maistua niin hyvältä - minussa syvällä piilevä sisäinen viljelijä alkoi heräillä. Alun perin tarkoituksemme oli tehdä uuden talomme pihasta mahdollisimman helppohoitoinen. Aika pian alkukesästä viljelyinnostus alkoi lisääntyä ja aloin haaveilla viljelyalan kasvattamisesta. Lavapuutarha tuntui meille sopivalta tavalta viljellä. Sen voi perustaa lähes mihin vain, jopa asfaltille. 

”Hyppyrimäki” - tästä lähdettiin liikkeelle

Tonttimme toiseen reunaan läjitettiin talon alta kaivettua savivoittoista maata. Talo on mäen päällä ja läjitysmaasta muodostui tien viereen penger, jota kutsuimme hyppyrimäeksi. Kun lavapuutarhalle mietittiin paikkaa, hyppyrimäki valikoitui parhaaksi - paikka on melko tasainen, joten lavojen sijoittaminen on helpompaa kuin rinteeseen, vesipiste on aika lähellä ja paikka on myös melko aurinkoinen.

 

Singeli levitettiin kauha-autolla maisemointikankaan päälle. Viimeistely tehtiin haravoimalla pinta tasaiseksi.

Tarkoituksemme oli istuttaa havuja ja pensaita tontin tähän reunaan ja kattaa maa Lammin singelillä. Singeli on luonnon pyöristämää kiviainesta, josta hieno aines on seulottu pois. Päätimme laittaa myös lavojen alle singeliä. Jos puutarhainnostus lopahtaisi, lavat voisi ottaa pois ja alla olisi samaa maa-ainesta kuin muuallakin. Lisäksi lavojen välien kattaminen kivillä helpottaa myös rikkaruohojen torjunnassa.

Näppärä rakentaa lavat itse. Materiaalia valitessa kannattaa huomioida, että se tulee kosketuksiin elintarvikkeen kanssa. Minä ostin kaupasta valmiita mustaksi käsiteltyjä lavakauluksia, koko 80x120 cm. Laitoin kaksi lavakaulusta päällekkäin ja sen verran lavakaulusten väliin tilaa, että kottikärryillä mahtuu hyvin kulkemaan. Lavakaulusten sisään laitoin lavakauluksille tarkoitetun muotoonommellun maisemointikankaan. Se estää mullan ja singelin sekoittumisen, mutta vesi menee siitä läpi. Huono puoli maisemointikankaassa on se, että maata parantavat madot ja muut eliöt eivät sen läpi pääse. Tosin eipä niitä savessa paljon muutenkaan ole näkynyt. Lopuksi lavakaulukset täytettiin puutarhamullalla. 

 

Tästä pikkuisesta taimesta pitäisi tulla isona komea Mustilanhortensia.

Ensialkuun lavapuutarhan perustaminen näin syyskesällä tuntui vähän hölmöltä, kun oikein mitään ei vielä pääse istuttamaan. Toisaalta monet puutarhatarvikkeet ovat syksyisin tarjouksessa - minä löysin lavakaulukset 40%:n alennuksella. Useat monivuotiset kasvit ovat myös edullisempia kuin kevään huippusesongissa ja niiden istutuksiin alkusyksy on oivaa aikaa - luonto tarjoaa kasteluapua. 

Minä en olisi minä, jollen olisi miettinyt lavapuutarhani ”sisustamista” jo ennen kuin koko puutarhaa edes oli. Halusin ehdottomasti puutarhaan kivan tuolin, jossa voisin huilata puutarhahommien välissä ja istua ihailemassa kasvien kasvua. Tuoli olikin ensimmäinen hankintani. Odotan jo ensi kesän aamuhetkiä, kun työnnän saappaat jalkaan ja kävelen kahvimukin kanssa puutarhaan… olisipa kärsivällisyys hyveeni. 

Tuolin kaveriksi tarvitaan myös pieni pöytä ja sen päätin tehdä itse kierrätysmateriaalista. Naapurista löytyi puretusta takasta talteen otettuja vanhoja tiiliä. Ne ovat tosi kauniita. Olen jo jonkin aikaa miettinyt mihin niitä voisi käyttää ja nyt löytyi oiva paikka. Ladoin tiilistä kehikon pöydälle ja ”pöytälevyksi” laitoin vanhan ruostuneen saunapadan kannen. Se on reunasta hiukan ruostunut puhki, mutta reiästä sadevesi pääsee valumaan pois. Pöydästä tulikin puutarhan katseenvangitsija - ihanan rustiikkinen melko modernien lavakaulusten viereen.

Puutarhan perälle istutin kolme mustaviinimarjapensasta. Tuolin takana kivien vieressä on kaksi Mustilan hortensiaa. Niiden pitäisi kasvaa noin 2,5 metriä korkeiksi pensaiksi ja tuoda suojaisaa tunnelmaa puutarhaan. Auringon puolelle rinteeseen istutettiin tarhakatajaa sekä lamoherukkaa. Lokakuussa aion tehdä ensimmäisen lavaistutuksen ja laittaa talvivalkosipulia kasvamaan.

Nyt minulla on koko talvi aikaa suunnitella minkä kaikkien ihanuuksien kasvattamista lähden kokeilemaan. Oppaaksi olen hankkinut Lavatarhuri - kirjan, jossa on mm. ohjeita eri kasvien yhdistämisestä samaan lavaan sekä luonnonmukaisesta viljelystä. Kun kevät tulee, minä olen heti valmiina istutushommiin😊.

Parhaat vinkit lavapuutarhan perustamiseen löysin näiltä sivustoilta:

Meillä kotona: Näin perustat lavatarhan

Blogi: Kipparin morsian, hyötypuutarha kasvilaatikossa

Martat: Viljelylaatikko

Puutarhaterveisin

Virkattu mekko ja mekkohaaveita

Virkatun mekon ohjetta minulta kysellään aika-ajoin. Olen virkannut yhden mekon pari vuotta sitten. Siitä oli ensin tarkoitus tulla pusero, mutta, no - siitä tuli kuitenkin mekko. Tähän kesään ei ehkä ehdi enää mekkoa virkata, mutta syksy ja talvi on minusta kivaa aikaa kääriytyä nojatuolin nurkkaan virkkaamaan.

Kesämekkoni on mukava päällä, vaikka se onkin hiukan painavampi kuin tavallinen kankaasta tehty mekko. Se virkataan pitsimäisistä ruuduista. Mekon alla olen käyttänyt mustaa toppimekkoa, jolloin mekon kaunis kuvio tulee kivasti esiin.

Mekon alkuperäinen ohje on Kotilieden palavirkattu kesäpusero. Minä olen vaan jatkanut puseron virkkaamista lisäämällä paloja ja siitä tuli lopulta mekko. Linkin ohjeeseen löydät täältä. Mekkoa tehdessäsi huomioi, että mekko voi alussa vähän venähtää. Minä korjasin omaani hetken käytettyäni ja otin yhden kerroksen ruutuja pois helmasta ja virkkasin uuden reunuksen.

Haaveissani on myös virkata talvimekko - senkin ajattelin tehdä virkatuista paloista. Minulla on jo mielessäni kuva mekosta. Homma on kuitenkin vielä suunnitteluasteella, sillä en ole vielä keksinyt mikä olisi sopiva lanka mekkoon. Sen pitäisi olla riittävän napakkaa, että mekosta ei tule liian lötkö päällä ja toisaalta se ei saa olla liian paksua, ettei mekosta tule liian kuuma. 

Virkkaushaaveillen

 

Virkattu säilytyskori kannella

Säilytän makuuhuoneessa yöpöydälläni kaikenlaista tavaraa - käsi- ja jalkavoidetta, kuulokkeita äänikirjan kuuntelua varten jne. Jotta yöpöytä ei olisi sekamelska, halusin siistin säilytyskorin tavaroille. Kannellinen pieni kori kätkee pikkutavaraa mukavasti. 

Makuuhuoneemme väritys on pääosin harmaa, yöpöytinä on vanhat puunväriset tuolit. Tuolin alla on puinen kori lehtiä ja kirjoja varten. Mietin valitseeko langaksi tummanharmaan vai vaaleanruskean, päädyin vaaleanruskeaan. Tein keväällä yhteistyössä Suomen Langan kanssa Kieppari-kierrenarusta pellavabeigen värisen korin.  Ihastuin lankaan ja värisävyyn niin, että päätin nyt tehdä korista myös pellavanbeigen, mutta tällä kertaa vähän ohuemmasta Moppari-kierrenarusta.

Moppari on kierrätyspuuvillasta tehty lanka, johon on lisätty n. 20% polyesteriä, jotta lanka kestää paremmin kulutusta. Langan paksuus on 3 mm ja koukkusuositus on 6-8.

Tarvikkeet

Rulla Moppari-kierrelankaa, väri pellavabeige

Iso puuhelmi

virkkuukoukku nro 6 

Ohje

Valitse virkkuukoukkusuositus nro 6 tai käsialasi mukainen koukku. Jotta korista tulee tukeva, pitää käsiala olla mielummin tiukkaa kuin löysää. Virkkaa ihmesilmukkaan kahdeksan kiinteää silmukkaa. Jatka virkkaamista suoraan seuraavalle kerrokselle ja virkkaa kaksi kiinteää silmukkaa joka silmukkaan (lisäys). Seuraavalla kerroksella virkkaa vuorotellen lisäys ja kiinteä silmukka. Jatka kerroksia lisäten joka kerroksella lisäyksen väliin tulevia kiinteitä silmukoita yhdellä. Jatka kunnes pohjan leveys on 18 cm (minulla lisäysten väli viimeisellä kerroksella oli viisi kiinteää silmukkaa). 

Aloita reunan virkkaaminen. Virkkaa seuraava kerros ilman lisäyksiä edellisen kerroksen silmukan takareunaan. 

Kun kerros on valmis, jatka virkkaamalla spiraalina kiinteitä silmukoita kunnes korin korkeus on 16 cm. Virkkaa kerros piilosilmukoilla. Virkkaa kerros sen verran tiukaksi, että korin yläreuna kapenee hivenen. Katkaise ja päättele lanka.

Virkkaa vielä kansi; virkkaa kuten kori, kunnes leveys on 16 cm. Sovita kantta korin päälle. Tarkista, että pohja on koria leveämpi, jos ei ole niin virkkaa vielä yksi kerros. Jatka korin ohjeella kunnes reunan korkeus on kaksi kerrosta. Virkkaa vielä reunaan kerros piilosilmukoita. Piilosilmukoiden kireydellä voit säätää kannen sopivaksi korin päälle, joten kokeile kantta useaan otteeseen virkatessasi piilosilmukkakerrosta. Katkaise ja päättele lanka.

Ota kaksi pätkää narua ja pujota ne kannen keskellä olevan aukon kahta puolta niin että narun päät ovat kannen päällä. Ota puuhelmi ja pujota narujen läpi, kiristä narut ja tee solmu. Katkaise ylimääräinen lanka. 

Kori on valmis. Jos kori ei ole tukeva, voit vahvistaa reunoja leikkaamalla pahvista reunan kokoisen palan, teipata sen lieriöksi ja laittaa korin sisään tukemaan koria. Kun korin virkkaa napakalla käsialalla tukea ei tarvita.

Virkkausterveisin

Virkattu vyölaukku

Virkattu vyölaukku - en olisi uskonut ikipäivänä, että kirjoitan vyölaukusta saati sitten teen sellaisen itselleni. Nyt on kyllä maailmankirjat sekaisin! Vyölaukku kuuluu minulle samaan sarjaan combon valkoiset urheilusukat ja sandaalit kanssa - eli ei jatkoon. Vyölaukku sinänsä - pakko myöntää - on näppärä ja joskus jopa oikeinkin tyylikäs. Mutta minulla itselläni - ei! Olen aina ollut - no en niin kovin hoikka - ja pyöreän vatsan päällä keikkuva vyölaukku, vaikka kuinka tyylikäs olisikin, ei välttämättä niin sanotusti kevennä kokonaisvaikutelmaa😂.

 

Näitä erilaisista isoäidinneliöistä virkattuja olan yli pidettäviä vyölaukkuja näkee nyt tosi paljon mm. Pinterestissä. Aikani kun olen niitä katsellut, ne näyttävät oikeinkin hyvältä. Niinpä aiemmasta vyölaukkukammosta huolimatta tein vyölaukusta oman versioni. Nämä uudet vyölaukut ovat usein iloisen värikkäitä - minä halusin laukusta vähän hillitymmän, joten tein sen yksivärisenä ja mustana. Ajattelin, että laukku on muutenkin sen verran erikoinen, että tällaiselle kuuttakymmentä käyvälle vähän hillitympi voisi olla parempi. Ja kun ottaa huomioon tuon aiemman suhtautumiseni vyölaukkuun, ehkä vähemmän on tällä kertaa todellakin enemmän. 

Tein laukun Dropsin Bomull-Lin langasta. Langassa on 53 % puuvillaa ja 47 % pellavaa. Lanka on kivan rouheaa ja sellaisestahan minä tykkään. Moni muukin saman paksuinen lanka sopii tähän mainosti.

Tarvikkeet

3 kerää Drops Designin Bomull-Lin lankaa 

noin 1,5 m reppunauhaa, leveys 2 cm

T-solki, jonka sisäleveys on 2 cm, joko metallia tai muovia

2 kpl kulmikasta rengasta, joiden sisäleveys on 2 cm, joko metallia tai muovia

25 cm vetoketju

Ohje

Tee ihmesilmukka ja virkkaa siihen 8 kiinteää silmukkaa (ks). Sulje kerros piilosilmukalla. 

Tee jokaiseen silmukkaan neljän pylvään popcorn ja väliin yksi ketjusilmukka. Sulje kerros piilosilmukalla.

Tee jokaisen edellisen kerroksen popcornin ”sisään” kaksi popcornia ja väliin ketjusilmukka. Popcorn tehdään edellisen kerroksen popcocornin päässä olevaan aukkoon, jolloin näyttää kuin popcornit tulisivat edellisen kerroksen popcornien sisältä. Sulje kerros ps:lla.

Virkkaa jokaisen popcornin sisään popcorn ja popcornien välissä olevaan ketjusilmukkaan neljä pylvästä ylhäältä yhteen. Sulje kerros piilosilmukalla.

Seuraavan kerroksen silmukat virkataan popcornien ja pylväsryhmien väleissä oleviin ketjusilmukoihin paitsi neljään kulmaan tulevat kohopylväät: *ks, ks, 2 puolipylvästä (pp), 2 pylvästä (p), tuplakohopylväs (kaksi langankiertoa) seuraavan popcornin ympäri, 2 p, 2 pp, ks, ks*, toista * *- väliä kolme kertaa. 

Virkkaa ks seuraaviin 6 silmukkaan, tee kolme kohopylvästä tuplakohopylvääseen, virkkaa 12 kiinteää silmukkaa ja kolme kohopylvästä tuplakohopylvääseen. Jatka kerros loppuun. Katkaise ja päättele lanka.

Tee yhteensä neljä samanlaista neliötä.

Neljän pylvään popcorn: tee neljä pylvästä samaan silmukkaan (kerroksen alussa korvaa pylväs kolmella ketjusilmukalla), ota lanka koukulta, vie koukku ensimmäisestä pylväästä ja sitten neljännestä pylväästä läpi, ota lanka koukulle ja vedä molemmista silmukoista läpi. Popcornin video-ohje löytyy VirkkausKoulusta.

Ompele neliöt yhteen (kts. kuva alla). Virkkaa yläreunaan vielä pari kerrosta puolipylväillä. Jos haluat voit laittaa vyölaukkuun vuorin. Vuori estää pikkuruisia esineitä tippumasta laukusta, tosin tein laukun neliöt tarkoituksella melko tiiviiksi, jotta vuorta ei tarvittaisi. Vuoritettu laukku kuitenkin pitää muotonsa paremmin eikä veny käytössä.

Ompele vetoketju laukun keskelle. Ompele päihin metallirenkaat. Vetoketju ei ole ihan yhtä pitkä kuin laukku, joten ompele myös laukun reunat kiinni. 

Mittaa nauhasta sopiva pätkä, minun hihnani on 120 senttiä. Toinen pää nauhasta ommellaan kiinni metallirenkaaseen ja toinen pujotetaan metallirenkaasta ja ommellaan T-soljen keskellä olevaan osaan. Pujota nauha ensin myös soljen väleistä, niin että hihnan pituutta voi säätää (katso kuva alla).

Ompele pää kiinni nuolen osoittamaan kohtaan.

Tästä tuli aika hauska - laukku jättää kivasti kädet vapaaksi. Ja näin yliolan käytettynä laukku ei rötkötä vatsan päällä😅. Aika näyttää kummoinen luottolaukku tästä kehkeytyy.

Kasaritunnelmissa

Muutto melkein maalle - tarina taloprojektista

Olen aina ollut kaupunkilaistyttö - lapsuuteni asuin kerrostalossa Lappeenrannassa ja teinityttönä muutin perheeni mukana Turkuun ja edelleen kerrostaloon. Viimeiset parikymmentä vuotta olen asunut rivitalossa Turussa ja siellä kuvittelin asuvani kunnes vanhainkoti joskus kutsuu. Mutta elämä ei aina mene niin kuin on suunnitellut ja joskus käännökset voivat olla melko nopeitakin - jopa tällaiselle tuttuun ja turvalliseen luottavalle ihmislaadulle kuin minä.

18.7.2021 - tästä lähdettiin liikkeelle 

Miksi me sitten muutettiin melkein maalle? Kaikki lähti toisesta suupielestä puoliksi vitsinä tehdystä heitosta ja yhtäkkiä talon rakentaminen alkoi tuntua hyvältä ajatukselta… ja tässä sitä ollaan. Tuosta heitosta on hiukan yli kaksi vuotta aikaa ja nyt uudessa kodissa on asuttu reilu neljä kuukautta. 

6.1.2022 - metsän kätköissä oli ihana kallio, jota myöhemmin kaivettiin esiin.

Sopiva tontti löytyi lähipiiristä, kun myös mieheni isä innostui ajatuksesta uusista naapureista. Alkoi sopivan talon etsintä - kahdelle aikuiselle sopiva koti - ei kovin suuri, yksitasoinen ja ulkonäöltään mahdollisimman hyvin metsäiseen maisemaan häviävä. Mieleinen talo löytyi Kannustalon Harmaja-mallistosta. Pienillä muokkauksilla siitä tuli juuri meille sopiva.

11.1.2022 - puut kaadettu, risuja riittää😅

Monet muut ikäisemme alkavat suunnitella muuttoa kerrostaloon ja luopua omakotitaloistaan, me toimimme toisin. Totta kai mietitytti, että miten kauan pystymme asumaan omakotitalossa, mutta pyrimme suunnitelmissa ottamaan huomioon myös ikääntymisen asumiselle tuomat haasteet. 

5.5.2022 - kun kannot otettiin pois, kiviä nousi esiin hurja määrä. Miten tästä ikinä saa kauniin pihan?

Itse taloprojekti meni näin jälkikäteen ajateltuna aika nopeasti ja lopulta melko hyvin. Pakko on kuitenkin myöntää, että muutama harmaa hius projektin aikana tuli lisää ja vaikka talo tehtiin ”avaimet käteen” -periaatteella, vaati hyvä lopputulos meiltä itseltämme melkoista ajallista panostusta mm. työn valvonnan osalta. Tontti oli kaava-alueen ulkopuolella, se teetti vähän lisää työtä; ennen rakennuslupaa  tarvittiin suunnittelutarveratkaisu, lisäksi tontti piti raivata ja rakentaa tie. Metsäkone kävi kaatamassa puut, mutta risuja oli hirveät määrät ja niitä keräsimme tontin reunalle monet viikonloput. 

16.8.2022 - taloelementit tulivat aamulla ja illalla meillä oli jo talo!

Meillä ei mieheni kanssa ollut aiempaa kokemusta rakentamisesta tai rakennuttamisesta. Yhdessä suunnittelimme mitä tehdään - yllättävän hyvin makumme meni yksiin ja valinnat oli siltä osin helppoja. Tosin aikaa suunnitteluun kului - yritimme miettiä kaiken tarkkaan käytännöllisyys huomioiden. Ilta toisensa jälkeen istuimme vierekkäin ja kävimme piirrustuksia läpi - niitäkin oli useita; pohja, sähköt, putket jne. Värimallit, kaakelit ja parketinpalat pyörivät unissakin. Olimme miettineet budjetin ja siinä aioimme pysyä - joihinkin asioihin panostettiin, kuten keittiöön ja joissain toisissa sitten säästettiin. Onneksemme lähipiirissä oli rakennusalan ammattilaisia - heiltä saimme tarvittaessa neuvoja ja apua❤️.

29.9.2022 - kun väliseinien rungot olivat paikallaan, sisätilat alkoivat hahmottua.

Sanotaan, että ”Aika kultaa muistot” - niin varmasti tässäkin projektissa. Olimme välillä tosi väsyneitä koko taloon ja pari kertaa tuli mietittyä, että miksi ihmeessä me tähän projektiin lähdettiin. Meillä oli todella kiva yksitasoinen rivitaloasunto, joka oli hiljattain remontoitu. Oliko tässä mitään järkeä? Nyt kun talo on valmis ja siitä on tullut koti, lopputulos korvaa haasteet, joita matkan varrella oli. Niille pystyy jo jopa nauramaan. Olemme todella tyytyväisiä lopputulokseen. Ja kyllä, vaikka välillä epäilin, talo valmistui aikataulussa ja maaliskuun alussa pääsimme muuttamaan uuteen kotiimme.

12.2.2023 - pari viikkoa ja talon pitäisi olla valmis, betoni ei kuivu vaikka lämppärit huutaa yötä päivää.

Minun tehtäväni oli pitkälti ideoida ja kertoa työmiehille mitä halutaan. Mieheni hoiti kaikki tekniset jutut uskomattomalla paneutumisellaan. Vastuu kokonaisuudesta oli meillä, joten talopaketin toimittajan lisäksi piti valita iso määrä yhteistyökumppaneita - tämä olikin projektin onnistumisen kannalta merkittävin tekijä. Paikalliset luotettavat ja osaavat tekijät olivat meille kultaakin kalliimpia. Erityisesti haluan nostaa esiin maarakennusurakoitsijamme Sami Viherkosken Kuljetus Viherkoski Oy:stä. Kerroin mitä halusimme, Sami työntekijöineen keksi miten se järkevästi toteutetaan ja kaikki hoitui aina aikataulussa pysyen. 

17.3.2023 - etupihan kivikasa tarjosi materiaalin kahteen kivimuuriin.

Talon valmistuttua tänä keväänä tehtiin vielä loppuja maarakennustöitä. ”Minne sä tän haluat?”, multa usein kysyttiin isoja kiviä osoittaen. Tarkoituksena oli myös tehdä kaksi kivimuuria muurikivistä. Koska tontilla oli niin paljon kiviä päätettiin kivimuurit tehdä kuitenkin luonnonkivistä ostokivien sijaan. Lopputulos jännitti, mutta turhaan - kivimuureista tuli todella upeat. 

26.7.2023 - kaikki mikä on voitu, on tontilla jätetty luonnontilaan

Pihatyöt jatkuvat vielä ainakin tämän kesän ja syksyn. Niitä teemme itse, pala kerrallaan. Teetimme vuosi sitten pihasuunnitelman, mutta ajatukset pihan suhteen ovat jonkin verran muuttuneet tässä matkan varrella. Meille ei aluksi pitänyt tulla hyötypuutarhaa ollenkaan, mutta innostus pihasteluun on kasvanut ja niinpä suunnitelmissa on nyt myös pieni kasvimaa lavakauluksista. Sen toteuttamisesta kerron myöhemmin lisää. Tehty pihasuunnitelma ei kuitenkaan ollut turha, sillä monet osat siitä toteutuvat ja pihalle tulevat kasvit ovat pitkälti suunnitelmasta.

2.8.2023 - kivimuurin takana näkyy esiin kaivettu kallio, osa istutuksistakin on jo valmiina

Linnuntietä uuden ja vanhan kotimme välimatka on vain 3,2 km. Asumme nyt kaava-alueen ulkopuolella metsän reunassa. Isoin muutos on kuitenkin tapahtunut minussa eikä maisemassa. Kuten totesin aiemmin, olen ollut kaupunkilainen sanan varsinaisessa merkityksessä ja ollut olooni tyytyväinen. Nykyisin jalkaani sujahtaa useammin kumpparit kuin korkkarit. Tämä uusi ”talonpojanjussina” olo alkaa viehättää koko ajan enemmän.

29.7.2023 - ja tähän päädyttiin, edessä sama kivi kuin ensimmäisessä kuvassa

Kun käännyn asfalttitieltä sorapintaiselle kotitiellemme, edessä näkyy peltomaisema ja takana pöllyävä soratie verhoaa asfalttikaupungin taakseen. Minut valtaa hyvänolontunne - täällä minä olen kotona. 

Kotitie❤️

Iso kiitos myös:

talomyyjämme Sami Kivilähde - kiitos neuvoista ja tuesta

Kannustalo - kiitos, toteutitte unelmiemme kodin

monet paikalliset yrittäjät, kuten Jakke Saario Oy ja Sähköasennukset Welldone Oy - kiitos laadukkaasta työstä

perhe ja ystävät - kiitos avusta ja tuesta❤️ 

Kotoiluterveisin