Villatakki poikavauvalle

Oi, ihanaa - ystäväni jäi juuri äitiyslomalle, joten minulle tuli taas hyvä syy virkata jotain söpöjä vauvajuttuja. Talvea vasten ajattelin tehdä jotain lämmintä. Etsiskelin pitkään kivaa ohjetta. Neuleohjeita löytyy vaikka millä mitalla, mutta virkattuja vähemmän. Itse en uskaltanut lähteä ohjetta kehittämään, kun minulla ei ole mannekiiinia, jonka päälle työtä voisi sovittaa. Ehkä pitäisi hankkia oikean vauvan kokoinen nukke?

Kun ahkerasti etsin, löysin kuin löysinkin mieleiseni ohjeen. Ohje on englanninkielinen, mutta mielestäni helppolukuinen. Ohjeessa mainittua lankaa tuskin löytyy Suomesta. Ohjeen lanka on DK-vahvuista ja suosituskoukkukoko sille on 4. 

Minulta löytyi kivan vihreää Esito-huopalankaa, joka on 100% kampavillaa. Villalangat ovat usein joko karstalankaa tai kampalankaa. Karstalanka tehdään lyhyemmistä kuidusta, jolloin lanka on usein hivenen karhean tuntuista. Toisaalta lanka kestää kulutusta hyvin. Kuitujen päät ovat eri suuntaisia, jolloin langasta tulee pehmeä ja lämmin. Kampalanka tehdään pitkistä kuiduista ja kuidut kammataan saman suuntaisiksi. Langasta saadaan ohuempaa ja sileää. Se yleensä myös kutittaa vähemmän. Esito-huopalanka tuntuu pehmeältä ja vaikka se ei ole varsinaisesti vauvalankaa, ajattelin sen käyvän villatakkiin, jota ei pidetä suoraan vauvan iholla vaan alla on yleensä joku aluspaita.

Villatakin ohje löytyy Ravelrystä (maksuton, mutta vaatii kirjautumisen). Villatakki on Donna Wilbyn suunnittelema  Top down Baby jacket.

Jos virkkausenglanti tuottaa tuskaa, niin Ihan oikeasta blogista löytyy erinomainen Virkkaajan sanakirja. Sivulta löytyy myös linkit neulonta- ja ompelusanastoihin. Mittoja varten on hyvä muistaa, että 1 inch on 2,54 cm 😊.

Villatakista tuli oikein söötti ja niin suloisen pikkuinen, mutta niinhän ne vauvatkin alkuun ovat. Onnea pikkuisen pojan tuoreille vanhemmille💙!

Kivaa loppuviikkoa!

Virkattu mekko ja mekkohaaveita

Virkatun mekon ohjetta minulta kysellään aika-ajoin. Olen virkannut yhden mekon pari vuotta sitten. Siitä oli ensin tarkoitus tulla pusero, mutta, no - siitä tuli kuitenkin mekko. Tähän kesään ei ehkä ehdi enää mekkoa virkata, mutta syksy ja talvi on minusta kivaa aikaa kääriytyä nojatuolin nurkkaan virkkaamaan.

Kesämekkoni on mukava päällä, vaikka se onkin hiukan painavampi kuin tavallinen kankaasta tehty mekko. Se virkataan pitsimäisistä ruuduista. Mekon alla olen käyttänyt mustaa toppimekkoa, jolloin mekon kaunis kuvio tulee kivasti esiin.

Mekon alkuperäinen ohje on Kotilieden palavirkattu kesäpusero. Minä olen vaan jatkanut puseron virkkaamista lisäämällä paloja ja siitä tuli lopulta mekko. Linkin ohjeeseen löydät täältä. Mekkoa tehdessäsi huomioi, että mekko voi alussa vähän venähtää. Minä korjasin omaani hetken käytettyäni ja otin yhden kerroksen ruutuja pois helmasta ja virkkasin uuden reunuksen.

Haaveissani on myös virkata talvimekko - senkin ajattelin tehdä virkatuista paloista. Minulla on jo mielessäni kuva mekosta. Homma on kuitenkin vielä suunnitteluasteella, sillä en ole vielä keksinyt mikä olisi sopiva lanka mekkoon. Sen pitäisi olla riittävän napakkaa, että mekosta ei tule liian lötkö päällä ja toisaalta se ei saa olla liian paksua, ettei mekosta tule liian kuuma. 

Virkkaushaaveillen

 

Virkatut lapaset

 Ulkoilusetti alkaa olla lapasia vaille valmis. Pipon ja kaulurin kaveriksi virkkasin samasta langasta myös lapaset. Lanka on Dropsin Baby Merino ja lapaset on virkattu kaksinkertaisesta langasta.

Tarvikkeet

100 g Drops Baby Merino

Virkkuukoukku nro 5

Ohje

Tee ihmesilmukkaan 8 kiinteää silmukkaa. Jatka virkkaamista spiraalina. 

ks, ks, 2 ks, 2 ks, ks, ks, 2 ks, 2 ks

ks, ks, ks, 2 ks, 2 ks, ks, ks, ks, 2 ks, 2 ks

ks, ks, ks, ks, 2 ks, 2 ks, ks, ks, ks, ks, 2 ks, 2 ks

Jatka virkkaamalla edelleen spiraalina ja tee kummassakin päässä keskellä kaksi lisäystä. Lopeta lisäykset, kun silmukoita on 28.

Virkkaa kiinteitä silmukoita kunnes korkeus on 8 cm. Tee 1 lisäys kummassakin reunassa keskellä. Jatka ja tee lisäys kummassakin reunassa kun korkeus on 12 cm. Kun korkeus on 13 cm virkkaa reunassa 10 kjs ja hyppää 5 ks:n yli.

Jatka virkkaamista spiraalina. Jätä 5 ylihypättyä silmukkaa virkkaamatta ja virkkaa niiden sijaan yksi kiinteä silmukka jokaiseen kymmeneen ketjusilmukkaan - huom. virkkaa kiinteät silmukat ketjusilmukkaan, älä niiden ympäri. Virkkaa yhteensä kolme kerrosta kiinteitä silmukoita. Seuraavalla kerroksella tee kavennus peukalon keskellä virkkaamalla kaksi keskimmäistä silmukkaa yhteen. Toista edellinen kerros vielä 2 kertaa. Virkkaa vielä neljä kerrosta kiinteitä silmukoita.

Kun olet seuraavan kerran lapasten toisessa reunassa (siinä, jossa ei ole peukaloa), virkkaa ketjusilmukka ja seuraavaan silmukkaan pylväs. Jatka koko kerros pylväitä ja tee piilosilmukka kerroksen alussa tehtyyn ketjusilmukkaan. Tee 2 ketjusilmukkaa ja virkkaa pylväisiin vuoron perään etukohopylväs ja takakohopylväs. Ohje kohopylväisiin löytyy VirkkausKoulusta. Sulje kerros piilosilmukalla toiseen ketjusilmukkaan. Toista edellinen kerros vielä 4 kertaa. Katkaise ja päättele lanka.

Peukalo

Virkkaa peukalon aukkoon 14 kiinteää silmukkaa niin että reunoissa ja edessä keskellä virkkaat kaksi silmukkaa yhteen. Aukossa on 5 + 10 kiinteää silmukkaa ja lisäksi reunoissa kannattaa napata ”ylimääräiset silmukat”, jotta reunoihin ei jää reikiä. Virkkaa spiraalina kiinteitä silmukoita kunnes peukalon korkeus on 5 cm. Jatka virkkaamista ja tee joka kerroksella molemmissa reunoissa kavennus. Katkaise lanka ja vedä koukun tai parsinneulan kanssa lanka jäljellä olevista silmukoista läpi, kiristä ja päättele langanpää.

Tee toinen samanlainen lapanen, mutta jätä peukalolle aukko nyt toiseen reunaan lapasta. 

Lapaset on kivan ”jämptit” ja ihanan pehmeät. Mä tykkään vihreästä ja nämä salvianvihreät asusteet on musta tosi kivat. Mitä tykkäät? 

Ei muuta kuin ylös, ulos ja lenkille - nautitaan talvesta!

Pitsinen villatakki vauvalle

 Siivoilin kaappeja ja löysin kätköistäni kolme kerää Dropsin Baby Merino lankaa. Poikani ystävä on vastikään saanut pienen tyttövauvan ja kun löytämäni kerät olivat vielä vaaleanpunaiset, niin lankakerät eivät jättäneet minua rauhaan - oli pakko virkata niistä jotain vauvajuttua❤️. 

Pikkuruiset vauvan vaatteet ovat vaan niin kertakaikkisen söpöjä. 

Päädyin virkkaamaan pienen nutun. Siihen tarvittiin juuri kolme kerää lankaa. Ohje löytyy täältä. Ohje on helppo ja mukava virkata, valmista tuli muutamassa illassa.

Hihat näyttävät minusta vähän pitkiltä, mutta pitsiosan voi tarvittaessa kääntää.

Itsetehdyt vauvanvaatteet ovat minusta ihania lahjoja vastasyntyneelle. Pienelle nutulle, lakille tai tossuille on aina käyttöä. Laadukkaasta materiaalista tehdyt käsityöt myös kestävät aikaa.

Löysin siivotessani myös vähän yli 30 vuotta sitten neulomani vauvan haalarin. Tein sen odottaessani esikoistani. Sen jälkeen puikot ja koukut saivatkin olla minulta rauhassa reilu 20 vuotta - onneksi löysin ne uudelleen❤️. Tämä haalari on vuosien saatossa ollut kolmen pojan käytössä ja vieläkin se on oikein hyvässä kunnossa. 

Novitan boheemi kesä

 Olen etsiskellyt kivaa lehteä, jossa olisi mukavia virkkausohjeita - haastava homma. Kokemukseni mukaan käsityölehdissä on pääasiassa neuleohjeita. Virkkausohjeita joko ei ole ollenkaan tai on tosi vähän. Tämän kesän Novita-lehti on iloinen poikkeus. Lehdessä on paljon virkkausohjeita - ja minkälaisia! 

Lehdessä oli monta ohjetta, joita sormet syyhysivät kokeilemaan. Ihan ykkönen oli malli 35, Leila - virkattu toppi pikkutytölle. Noi hihat on vaan niin hienot! Hihat on tehty pienistä kukista, muuten pusero on hyvin yksinkertainen. Onneksi lähipiiristä löytyi pikkutyttö, jolle saatoin tehdä topin.  

Ohje on selkeä, kainaloiden kohdalla mulla oli pieniä vaikeuksia, mutta lopputulos on kuitenkin onnistunut. 

Lehdessä oli muitakin kivoja ohjeita - aion tehdä ainakin yhden puseron itselleni, mutta siitä lisää myöhemmin. Lisäksi oli kiva lasten hattu, villatakki…

Lehdessä oli myös aivotutkija Minna Huotilaisen haastattelu neulomisen ja virkkaamisen hyvistä vaikutuksista aivoihin. Minä uskon lujasti, että käsityöt tekevät aivoille ja mielelle hyvää. 

Tämä lehti kannattaa lukea, jos tykkäät virkata!

Pitsinen ponchopusero

Loppukesään sopii hyvin kiva pitsinen ponchopusero. Ponchon alle voi pukea vaikka topin ja pitkät housut - kiva ja yksilöllinen asu on valmis!

Ponchopuseron ohje löytyy Drops Designin sivuilta. Ohjeessa on käytetty Big Merino-lankaa. Minä vaihdoin langan Dropsin Bomull-Lin lankaan, jossa on 53 % puuvillaa ja 47 % pellavaa.  Lanka on ihanan rustiikkista ja siinä on kauniit maanläheiset värivaihtoehdot. Pellava on mukava materiaali kesäisissä asuissa ja miksei muulloinkin.

Ohjeen pusero on selvästi lyhyempi kuin minun tekemäni. Halusin ponchosta vähän pidemmän, joten jatkoin kuviota kunnes poncho oli sopivan mittainen.  Ohje on helppo ja mukava virkata. Kuviot vaihtuvat, joten virkatessa ei pääse kyllästymään samaan kuvioon. Aika hauskanen vaate😊.

Paloista virkattu kesäinen mekko

 Vaatteiden virkkaaminen on minusta kaikken vaikeinta. Olen yrittänyt tehdä useamman puseron, mutta en ole ollut oikein tyytyväinen. Vaatteet ovat usein melko isotöisiä, joten muutaman epäonnistumisen jälkeen into uuteen työhön laantuu.

Aloin virkkaamaan itselleni kaunista pitsipuseroa. Sovitin puseroa useaan otteeseen, mutta ei se oikein näyttänyt hyvältä päällä, vaikka pusero itsessään on todella kaunis. Pusero oli jo melkein valmis, kun päätin tehdä siitä vähän pidemmän ja vähän vielä pidemmän… kunnes se oli mekko. 

Lankaa sai onneksi aina lisää, kun helma piteni. Lankana käytin Katia Linen pellava-puuvillalankaa. Lopputulos on tällä kertaa hyvä, olen tyytyväinen. 

”Minä avaan syömeni selälleen 

ja annan päivän paistaa,

minä tahdon kylpeä joka veen

ja joka marjan maistaa.

Minun mielessäni on juhannus

ja juhla ja mittumaari,

ja jos illoin itkenkin,

niin siellä on sateenkaari.”

-Eino Leino-

Huomenna mekko päälle ja juhannustansseihin - aurinkoista juhannusta!

Marjukka

Mitä ja miten - juttua langoista ja uusi palatakki

 Sain vihdoin valmiiksi yhden ikuisuusprojektini - virkatun palatakin. Takki on melko pitkä, polveen asti, joten palojakin on paljon, yli 40. 

Monet virkkausjutut ovat minulla työn alla pitkiäkin aikoja. Tällainen isompi työ varsinkin. Mielenkiinto pysyy yllä kun välillä vaihtaa toiseen työhön. Kivasta harrastuksesta kun on kuitenkin kyse, niin tulostavoitteita ei ole. Pieniä töitä kutsunkin ”välitöiksi”. Ne tuovat kivaa vaihtelua ja valmista syntyy nopeasti.

Ideoita virkkauksiin etsin netistä googlaamalla, blogeista, Pinterestistä, Instagramista ja vaikka vastaantulijan yltä. Lanka ja langan materiaali ovat minulle ehkä se kaikkein tärkein. Pidän erityisesti luonnonkuiduista. Olen myös valmis maksamaan laadukkaasta langasta. Silloin kun virkkaa paljon, kaikkea ei kuitenkaan voi tehdä "luksuslangasta". Mutta mieluummin teen yhden huivin hyvästä ja itselleni mieluisasta materiaalista kuin monta vähemmän inspiroivasta langasta. Monet työt virkkaankin ennen valmistumista moneen kertaan, eli puran, virkkaan, puran. Jos lankaan satsaa, niin lopputuloksen pitää olla mieleinen. 

Vaikka kuinka tykkään silkistä tai pellavasta, niin ei niitä kaikkeen voi käyttää. Haastavinta tällaiselle vielä melko aloittelevalle virkkaajalle onkin sopivan langan ja ohjeen yhdistäminen. Uusi työ lähtee usein siitä, että löydän kivan langan. Langassa ihastuttaa esimerkiksi väri, tuntuma tai kiilto. Kun saan uudet langat käsiini, maltan tuskin odottaa, että pääsen kokeilemaan miltä lanka tuntuu virkkuukoukulla. Virkkaan vähän, puran, vaihdan koukkua ja ohjetta, virkkaan ja kohta taas puran. Pari kesää sitten yritin kesälomareissulla virkata paperinarusta lierihattua. Koko suku nauroi, kun vähintään kaksi kertaa päivässä hattu alkoi alusta. Helpointa on kun löytää kivan ohjeen ja hankkii ohjeessa käytetyn langan. Mutta ei se aina ole se hauskin ja kehittävin tapa. Joskus siirränkin langat suosiolla sivuun ja annan ajatuksen jalostua. 

Kun aloitin, minulla oli kori virkkauksia ja lankoja varten, sitten Ikean iso rahi sai täytettä, nyt vaatekaappikin alkaa täyttyä lankalaatikoista...niin monet langat ovat ihania ja ideoita mihin niitä käyttäisi on niin paljon🙃

Tämä palatakki on virkattu Schachenmayr Tahiti langasta virkkuukoukulla nro 2,5. Lanka on 99% puuvillaa ja 1% polyesteriä. Langan väri liukuu kauniisti ja pinta on eläväinen. Se on kiva kesälanka.

Takkiin virkataan ensin paloja ja lopuksi ne yhdistetään hauskasti virkkaamalla ketjusilmukkaketjuja palojen väliin. Ohje löytyy täältä. Koska lopun pelkkä yhdistely ei minua innosta, niin aloin puolivälissä yhdistellä paloja sitä mukaa kun niitä valmistui. Palojen yhdistäminen oli muuten helppoa, mutta hihojen kanssa piti olla tarkkana, enkä minä purkamiselta tälläkään kertaa välttynyt. 

Mutta lopputulos on kiva. Tästä tulee mukava työvaate pitkien housujen ja topin kanssa.