Lämmin kauluri korinpohjavirkkauksella

 Virkkasin ennen joulua baskerin Dropsin Sky- ja Kid Silk langoista. Hankin lankaa reilusti, jotta saisin baskerille kaveriksi huivin, kaulaliinan tms. samasta langasta.

 

Huivi tuotti kovasti tuskaa. En meinannut millään keksiä, että minkälaisen huivin tekisin. Tuntui, että sopivaa ideaa tai mallia ei millään löytyisi. Kokeilin lemppareitani kohopylväitä jonona, mutta ei ihan. Sitten kokeilin virkata kohopylväistä ruutuja. Niistä tuli hauskoja. Virkattuja ruutuja kutsutaan myös korinpohjaksi.

Korinpohjavirkkaukseen tarvitaan etu- ja takakohopylväitä. Ne onnistuu näin:

Etukohopylväs: Etukohopylväs on pylväs, joka tehdään edellisen kerroksen pylvään ympäri etukautta. Ota lanka koukulle (kuten tekisit tavallista pylvästä), vie koukku työ etupuolelta alla olevan pylvään taakse ja kierrä koukku pylvään takaa työn eteen. Ota lanka koukulle ja vedä koukku takaisin. Tee pylväs normaalisti valmiiksi. 

Takakohopylväs: kuten yllä, mutta koukku viedään työn takaa alla olevan pylvään ympäri.

Tässä myös ohjevideo:

Aloitin virkkaamalla virkkuukoukulla nro 7 Sky ja Kid Silk langoilla 40+2 ketjusilmukkaa. Leveyttä voi muokata, mutta silmukkamäärän pitää olla neljällä jaollinen +2 silmukkaa.

Ensimmäinen kerros aloitetaan kolmannesta ketjusilmukasta ja virkataan 39 pylvästä. Käännä työ ja virkkaa kaksi ketjusilmukkaa. Virkkaa kolme kohopylvästä etukautta. Seuraavaksi virkkaa neljä kohopylvästä takakautta, neljä etukautta jne kerros loppuun. Jos teit ohjeen mukaisen määrän silmukoita, rivin viimeiset neljä silmukkaa olivat kohopylväitä takakautta. Käännä työ ja virkkaa ensin kaksi ketjusilmukkaa ja sitten kolme kohopylvästä etukautta, jatka virkkaamalla neljä kohopylvästä takakautta jne. kerros loppuun. Nyt työssä on kaksi kerrosta samannäköisiä kohopylväitä.

Seuraavalla kerroksella muutetaan kuviota niin, että kahden ketjusilmukan jälkeen virkataan kolme kohopylvästä takakautta. Jatka vuorottelemalla neljän kohopylvään ryhmiä etu-ja takakautta virkkaamalla. Kun kaksi kerrosta on virkattu, niin vaihdetaan taas pylväät ristiin.

Olin tehnyt huivia noin 50 cm, kun ystäväni sanoi ostaneensa kivan kaulurin - voi jukra, sellainen olisi tosiaankin kiva… huivejahan mulla onkin jo paljon. Pyörittelin huivintekelettä aikani ympäri. Purkamaan ei kannata ruveta, kun lanka on niin pörröistä. Sotkusta ei voisi millään välttyä. Päätin jatkaa virkkaamista ja tehdä huivista pienen ponchon mallisen kaulurin. 

 

Virkkasin huivia, kunnes se oli 104 cm korkea. Päättelin langan vetämällä silmukan läpi, ja jätin reilun pätkän lankaa sivun ompelua varten. Taitoin huivin kahtia ja ompelin toisesta reunasta 31 cm kiinni  eli keskelle jäi 21 cm pääntien aukko. Kauluri on valmis. Lankaa kului kolme kerää kumpaakin, tosin Kid Silk-lankaa jäi melkein koko kerä. Joten hiukan pienempään kauluriin riittää kaksi kerää Kid Silkiä. 

Kaulurin toinen kaula-aukon reuna jää pystyyn, mutta sen voi vaikka taittaa kaulukseksi.

Korinpohjavirkkaus on kaunis kuvio ja kaiken lisäksi työ etenee nopeasti. Mitäs tykkäät?

 

 

Ihana kalevalapeitto on valmis❤️

 Mun iki-ihana kalevalapeitto on valmis! Peitto oli melkoinen ikuisuusprojekti ja joku mutkakin oli matkassa. Alkutaipaleesta voit lukea täältä ja tarina mutkaisesta sakkokierroksesta löytyy täältä. Mutta nyt peitto on valmis ja olen siihen todella tyytyväinen!

Peitto on huikean kaunis ja lisäksi pidän tarinasta peiton takana. Kalevalapeitto on Suomi 100-juhlavuoden kunniaksi 19 eri vapaaehtoisen suunnittelema työ. Lisäksi monet muut vapaaehtoiset ovat auttaneet mm. tekstien kääntämisessä.

Peitto koostuu 24 eri palasta, joilla jokaisella on Kalevalaan liittyvä tarina. Peittoprojektin tiedot  ja ohjeet paloihin löydät täältä.  Minä virkkasin 23 varsinaista palaa ja yhden bonuspalan. Palojen lisäksi ohjeesta löytyy ohjeet liitokseen ja reunukseen. Lankasekoilujeni takia peittoni liitos on vähän yksinkertaistettu ohjeesta ja reunus on ainakin toistaiseksi tekemättä. Se on kyllä ihan nätti näinkin, mutta toisihan reunus siihen sen viimeisen silauksen. Peittoon ostamani lanka on loppu, joten katsotaan uskallanko ostaa uutta lankaa - värisävy ei välttämättä ole sama.

Tämä oli monestakin syystä huikea matka Kalevalan tarinoihin. Oli kiva seurata miten tarina näkyi kussakin palassa. Ison ja melko suuritöisen peiton tekeminen ei ollut tylsää, kun jokainen pala oli erilainen. Palat olivat erittäin mielenkiintoisia, opin niitä virkatessa tosi paljon. Paloissa oli käytetty paljon erilaisia silmukoita ja tekniikoita. En ollut tiennyt, että virkkaamalla voi tehdä noin monenlaisia juttuja! 

Ohjeet olivat myös tosi selkeät, lisäksi olisi apuna ollut ohjevideot, mutta niitä en juurikaan tarvinnut.

Täytyy sanoa, että peiton suunnittelijat ovat huikean taitavia - kiitos heille kaikille! Nautin peiton tekemisestä erittäin paljon ja nyt ihailen joka päivä kaunista peittoani❤️

Nyt mä töppäsin - keskity Marjukka!

Kirjoitin hetki sitten keskeneräisestä kalevalapeittoprojektistani ja sain siitä ihan hurjan paljon uutta intoa virkata peiton valmiiksi. Nautin tosi paljon uusista paloista, niiden tarinoista ja hienoista tekniikoista - olin suorastaan hurmiossa! Kun pari palaa oli enää tekemättä, aloin yhdistellä paloja. Olin niin innoissani näkemään miltä valmis peitto näyttää.

Ohjeen mukaan peiton palat virkataan paksummasta langasta ja palojen yhdistäminen tehdään ohuemmalla langalla. En käyttänyt suositeltuja lankoja, sillä halusin tehdä peiton langasta, jossa ei ole tekokuitua. Valitsin alpakka-villasekoitteet Dropsilta; Lima ja Flora, väriksi valkoinen. Olin lukenut, että Flora on ohuempi versio Lima-langasta, eli muuten samanlaista.

Olen päivät töissä, viikonloppuisin puuhataan päivisin kaikenlaista, joten virkkaan pääsääntöisesti illalla, pimeään aikaan, keinovalossa. Ja koska pitää olla tunnelmaa🥰, niin valoa tietysti vielä mahdollisimman vähän.

No, tein yhtenä päivänä etätöitä työhuoneessani työpöydän ääressä ja peitontekele oli siinä takanani rahin päällä. Puhuin puhelimessa ja pyöräytin tuolin ympäri, otin paremman asennon nostamalla jalat rahin päälle… ja siinä se oli - VIRHE🤬! 

 

 

 

Valkoiset langat ovat ihan eri väriset!!! Olin yhdistänyt 24:stä tarvittavasta palasta 16 ja nyt vasta huomasin🙄. Käänsin selkäni työlle ja ajattelin, että ei se haittaa. Ei sitä huomaa…

 

Ei huomaa ei… arvaat varmaan mitä illalla tapahtui… purkuhommiksihan se meni. Eikä siihen yksi ilta riittänyt.

Yllättävän saman värisiä ne langat sitten on, kun yrittää erottaa kumpi on kumpi.  Melkoinen sakkokierros, mutta sain kuin sainkin palat irti toisistaan, enkä edes onnistunut rikkomaan yhtään palaa. 

Yritän nyt yhdistää palat samalla langalla, vaikka ohjeessa onkin käytetty ohuempaa, en sitten ainakaan tee samaa virhettä uudelleen - tässä työssä😅.

No, opinko tästä jotain? ”Keskity, älä hosu.”, olisi varmasti hyvä oppi, mutta tuskinpa. Tämä projekti on varsinainen ”Iisakin kirkko”, mutta - uskallanko sanoa - voiton puolella ollaan jo😁.

Kaunista kotiin - rouhea tarjotin ja kukkaruukku

 Miltäs kuulostaisi rouhea tarjotin ja siihen sopiva kukkaruukku? Nämä on tosi nopeat tehdä, eikä edes kovin vaikeat.

Tarvikkeet:
16 cm ja 30 cm vaneripohjat,  joissa on reiät reunoissa
6 mm paksua Sisal-narua
Puuvillalankaa, esim. Dropsin Muskat, väri luonnonvalkoinen, 2 kerää
virkkuukoukku nro 4, sakset
pätkä nahkanauhaa, n. 60 cm
reikäpihdit, neula

Aloitetaan kukkaruukusta. Virkkaa puuvillalangalla kerros 16 cm:n vaneripohjan reikiin, sulje kerros piilosilmukalla. Päättele langan aloituspää virkatessasi silmukoiden sisään.

Tee ensin yksi ketjusilmukka. Ota sisalnaru ja jatka puuvillalangalla virkkaamista kiinteillä silmukoilla niin, että sisalnaru jää silmukoiden keskelle.

Kun pääset kerroksen loppuun, jatka virkkaamalla spiraalina kunnes korkeus on sopiva.

Minulla oli valkoinen muoviruukku, jonka laitan ruukun sisään. Sen korkeus on 12 cm. Tein suojaruukusta 14 cm korkean. Katkaise sisal-naru ja kierrä pala maalarinteippiä narun pään ympärille. Ompele puuvillalangalla narun pään ympäri muutama pisto. Virkkaa ruukun reuna loppuun, katkaise lanka ja päättele. Tein nahkanauhan pätkästä merkin päätöskohdan päälle ja ompelin parilla pistolla kiinni. Näin päätöskohta on siistimmin näköinen.

Seuraavaksi tehdään tarjotin. Aloita samoin kuin kukkaruukkukin, mutta 30 cm:n vaneripohjaan. Virkkasin 5 kerrosta sisalnarua, korkeus on n. 6 cm. Päättele kuten kukkaruukku. Tarjottimeen tein kahvat nahkanauhasta. Leikkasin nauhasta kaksi 23 cm mittaista palaa. Tein kaksi reikää kumpaakin päähän nauhoja ja ompelin nauhat kiinni tarjottimen reunaan, niin että yhden kahvan reunan taakse jäi yläreunan päättelykohta piiloon. 

 

Olen tehnyt tarjottimen myös ohuesta paperinarusta, se on kepeä ja ilmava. Ohjeen siihen löydät täältä.

 

 

Varsinkin tarjotinta tehdessä tarkista aina välillä, että reunasta tulee suora. Sitä helposti kiristää liikaa, jolloin reuna kääntyy sisäänpäin. 

 

Sisalnarun ostin rautakaupasta. Sitä oli 25 metriä ja jäljellä on vielä sen verran, että saan tehtyä vielä toisen kukkaruukun.

 

 

Keskeneräinen virkkausprojekti - kalevalapeitto

Jännä juttu, miten jotkut työt vaan jäävät kesken vaikka alkuun on intoa tehdä kuin pienellä kylällä. Mikähän siinä on? Tietysti jos työ on iso ja kestää kauan, monia ideoita puskee väliin. Joku voisi silti pystyä keskittymään ja tehdä homman kerralla valmiiksi. Ja siirtyä vasta sitten seuraavaan työhön. Minä en ja siksi niitä keskeneräisiä projekteja pyörii isossa korissa - ja näköjään ihan kauheassa sotkussa🙄.

 

Summasin viime vuotta joulupäivityksessä. Siinä miettiessäni kävin läpi myös näitä keskeneräisiä töitä. Olin vähän jo unohtanut kalevalapeiton ja kun katselin valmiita paloja, sain uutta intoa. Peitto on ihana ja haluan saada sen käyttöön!

Kalevala CAL (CAL = Crochet along), kalevalapeitto, on kalevala-aiheinen yhteisvirkkausprojekti. Ohje on usean eri suunnittelijan yhteinen lahja Suomi 100-juhlavuoden kunniaksi. Kalevalapeittoja on virkattu tuhansia ympäri maailman ja minä olen himoinnut peittoa jo pitkään.

Peitto koostuu 24 erilaisesta palasta, lisäksi löytyy 4 bonuspalaa. Peitto on todella kaunis ja jokaisella palalla on oma Kalevalasta haettu tarina. Voit lukea lisää peitosta täältä. Linkin takaa löytyy myös ohje peittoon.

Vaikka peittoni on kesken, useampi pala on valmiina - eli voiton puolella ollaan. Haluan esitellä muutaman palan teille jo nyt:

ILMATAR - suunnittelija Sari Åström

Kalevalapeittoprojektin ensimmäinen pala on Ilmatar. Tästä palasta oli kiva aloittaa. Pala on helppo virkata ja lopputulos on tosi suloinen. 

 

ISO TAMMI - suunnittelija Maija-Leena Siuvatti

Tämä pala on yksi suosikeistani, jollei jopa se suurin suosikki. Palassa on käytetty paljon kohopylväitä ja niistä minä pidän. Lopputulos on yksinkertaisen tyylikäs.

 

NEIDON KEHRÄ - suunnittelija Johanna Nuorela

Iso osa paloista on luokiteltu helpoiksi tai keskitasoa oleviksi. Tämä pala on vaativa. Sitä ei kannata kuitenkaan pelästyä. Ohje oli selkeä ja lopputulos palkitsee - tämä pala on hieno! Huomaan, että olen tykästynyt paloihin, jotka ovat melko selkeitä ja tyylikkäitä, ilman turhia krumeluureja.

 

MARJATTA - suunnittelija Taina Tauschi

Tämän palan virkkaaminen oli matka Marjatan tarinaan. Hienosti suunniteltu! Tätä palaa virkatessa koin voimakkaimmin yhteyden palan tarinaan. Lisäksi palassa oli käytetty monia eri muotoja ja tekniikoita.

 

KANTELE - suunnittelija Anne Vierimaa

Tämän palan aloitus on todella hieno ja kekseliäs - olen myyty! Se näyttää siltä, kuin kanteleen kielet lähtisivät noiden neljän keskellä olevan silmukkarykelmän, popcornin, sisältä.

 

 

JOUKAHAINEN SUOSSA - suunnittelija Taina Iivonen

Tämä pala on ehdottomasti nostettava esiin. Mitä olisi tarina Kalevalasta ilman Joukahaista? Pala on kiva virkata, se on kaunis ja kaiken lisäksi hauska. Katso nyt tuota Joukahaista tuossa suon silmässä - ihana!

 

 

 

Kaikki palat ovat hienoja - todella hienoja. Nämä palat olen nostanut esiin, koska yksi puhutteli minua erityisesti, toinen taas opetti minulle paljon, yksi miellytti silmää, yksi oli hauska  ja yhden saaminen valmiiksi tuntui saavutukselta. Sormet syyhyävät jo viimeisten palojen pariin. Lisää juttua virkkausmatkastani Kalevalan tarinoihin on tulossa pian… ehkä se peitto nyt oikeasti valmistuu😅.